Tulisijat ja 2018 säädökset

Rakentamista koskevat asetukset uudistuivat 1.1.2018, ja siitä eteenpäin rakennusluvan hakijan (kuten meidän) täytyy noudattaa uusia säädöksiä. Kokosin tähän tulisijoja koskevia kysymyksiä ja vastauksia aiheen tiimoilta.

Pitäisikö uuteen taloon tehdä takka?

Pitäisi. Tulisija on erinomainen (ja ainoa sähköstä riippumaton) varalämmitysjärjestelmä sähkökatkojen ja kovien pakkasten varalle. Lisäksi se on tunnelmallinen. Ostohetkellä voi esimerkiksi leikkiä aikovansa siemailla punaviiniä sen edessä taljalla makoillen, kunnes elämä osoittaa, ettei sellaiseen ole aikaa.

No millainen takka?

Tarpeiden ja maun mukainen tietysti. Pohdi näitä:

• Onko takka lämmittämiseen, tunnelmointiin vai ruuanlaittoon? Vaihtoehtoja on leivinuuneista varaaviin ja vesikiertoisiin takkoihin sekä perinteisiin pönttöuuneihin ja nopeasti lämmittäviin kamiinoihin.
• Mihin se tulee? Painava varaava takka vaatii lujan perustuksen, joten ei kannattane haaveilla sitä vintille. Kellarista taas on pitkä matka katolle, joten vältä suunnittelun kukkaset ja tarkista, ettei hormi joudu kulkemaan esimerkiksi keskeltä sänkyä. Sijoittelu vaikuttaa myös takan malliin: onko se kulmamalli, molemmilta puolilta ihailtava keskitilan malli vai suoran seinän malli?
• Paljonko lämmitettäviä neliöitä on? Takkamyyjät auttavat löytämään tehoiltaan oikeankokoisen mallin.

Mitä hyviä puolia tulisijoilla on?

• Suomessa on pari miljoonaa tulisijaa. Kylminä vuodenaikoina tulisijoilla tuotettu teho vastaa 3–4 ydinreaktorin (850 MW) tehoa ja koko vuonna tulisijat tuottavat yhtä paljon energiaa kuin Olkiluodon kaksi reaktoria (15 TWh).
• Puulämmitys korvaa sähkön käyttöä juuri silloin, kun se on kaikkein likaisinta, sillä pakkasilla fossiilisten polttoaineiden kulutus on suurimmillaan, kesällä taas sähköverkkoon tuotetaan tuotetaan paljon energiaa uusiutuvilla.
• Varaava takka on tehokkain, sillä siitä lämpöä ei pääse juurikaan hukkaan. Halutessaan vaikkapa puukiukaan käyttöä voi tehostaa lämpöhormilla, joka lämmittää käyttövettä kiukaalla polton ajan.
• Tulisija nostaa talon jälleenmyyntiarvoa.
• Leivinuunia ahkerasti käyttävä voi säästää ruokakuluissa ja sähkölaskussa.

Mitä huonoja puolia tulisijassa on?

Tulisijat tupruttelevat ilmaan pienhiukkasia, mustaa hiiltä ja metaania. Pienhiukkaset ovat terveysriski, musta hiili tuhoaa arktisten alueiden jääpeitettä ja metaani kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ikäviä juttuja siis, mutta päästöihin voi onneksi vaikuttaa.

Miten voin vähentää tulisijani päästöjä?

Uusien tulisijojen päästöt ovat merkittävästi vanhoja pienemmät, ja tulisijan oikealla käytöllä on suuri merkitys puun puhtaaseen palamiseen, kas näin:

• Huolehdi siitä, että tuli saa riittävästi ilmaa. Sytytyksessä ilmaa saa olla parin minuutin ajan reilusti, sen jälkeen vetoa pienennetään niin, ettei tuli humise muttei myöskään kituuta. Hiillosvaiheessa ilma ohjataan kiertämään tuhkalaatikon kautta.
• Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta, älä polta roskia.
• Sytytä aina päältä. Alapuolelta sytyttäminen saa kaikki puut palamaan yhtä aikaa, jolloin ilma vähenee ja syntyy savua. Päältä sytyttäminen auttaa myös nappamaan suuremman osasta lämmöstä talteen.
• Lataa tulipesä korkeintaan puolilleen. Laita isot puut väljästi alimmaiseksi ja pienemmät päälle. Sujauta pinon päälle ja ylimmän puukerroksen väleihin tuohta, lastuja tai sytytyspaloja. Pienet puutikut päällimmäisenä auttavat palamisen alkuun. Jos poltat toisen pesällisen, lado puut tiiviisti keskelle juuri ennen hiillosta niin, että sivuilla on hyvin tilaa ilmankierrolle.
• Puhtaan palamisen voi tarkistaa kurkkaamalla savupiipun tuotosta: musta savu huono, väritön hyvä.

Mitä uudet säädökset tarkoittavat rakentajan kannalta?

• Säädökset koskevat vain tehdasvalmisteisia tulisijoja ja piippuja, joten takkoja ja piippuja saa edelleen muurata itsekin eivätkä uudet säädökset koske niitä.
• Varaavan tulisijan tuottama energia saa olla enintään 3 000 kWh/tulisija talon energialaskelmassa. Aiemmin raja oli 2 000 kWh, joten tämä mahdollistaa periaatteessa tulisijan talon ainoana lämmönlähteenä.
• Uusi tulisijoille pakollinen, kodinkoneista tuttu energiamerkintä kertoo takkojen kohdalla, kuinka hyvin palamisesta vapautuva lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön eli ohjattua huoneiden lämmittämiseen eikä savupiipusta ulos. Merkinnät helpottavat energiatehokkaiden takkojen vertailua.
• Piipun lämpötilaluokan oltava tästä lähtien vähintään T600, mikä helpottaa suunnittelua ja takaa, että kaikki rakenteet kestävät nokipalon.
• Rakennuslupaa varten on laadittava erityissuunnitelma, josta käy ilmi piippuleikkaukset, läpiviennit, perustukset, korvausilman otto, suojaetäisyydet 100 mm:n A1-luokan materiaaleista, takan palokaasujen korkein lämpötila, puhdistusluukut, yhdys/liitinhormit sekä lisälaitteet. Lisäksi siinä on esitettävä tarvikkeet, asennusohjeet ja käyttö/huolto-ohjeessa tarvittavat tiedot.
• Piippua ei saa sijoittaa märkätilaan eikä esimerkiksi vaatehuoneeseen siten, että sen kylkeen on mahdollista sijoittaa tavaraa. Piipun pintalämpötila ei saa aiheuttaa vaaraa palo- eikä henkilöturvallisuudelle.

Mitä se maksaa?

Varaava takka maksaa muutamasta tonnista ylöspäin, kamiinan voi saada alle tonnillakin. Uudet säädökset voivat nostaa rakennuksen kokonaiskustannuksia, sillä pakollisten läpivienti- ja hormisuunnitelmien teko ei ole ilmaista. Jos rakennesuunnittelija ja LVI-suunnittelija tekevät suunnitelmat tuntityönä, se näkyy budjetissa heti. Könttälaskulle piilotettuna suunnittelukustannukset saattavat hävitä suurempitöisten suunnitelmien alle.