Nokkoslannoitetta puutarhaan

05.06.2023
Piha näytti toukokuussa IHANALTA! Vihdoinkin sitä haaveilemaani kukkaloistoa!

Kesäkuun #suuntanaomavaraisuus-yhteispostaussarjan teemana on luonnon monimuotoisuus, turvalliset lannoiteaineet ja luonnollinen tuholaistorjunta – linkit Tsajut-blogin Satun ja Korkealan Heikin luotsaamien muiden omavaraisbloggajien postauksiin löytyvät jutun lopusta! 

Yritämme parhaamme mukaan vaalia luonnon monimuotoisuutta pienellä kaupunkipihallamme. Tasapainoilen sen kanssa, kuinka paljon luontoa on suotavaa “auttaa” eli puuttua luontokappaleiden elämään, ja kuinka paljon kannattaisi vain antaa asioiden olla.

Tällä hetkellä esimerkiksi pitäydyn siinä, että en ruoki lintuja talvella enkä tee hyönteishotelleja ötököiden iloksi. Tässä ei ehkä ole mitään logiikkaa, koska kuitenkin hankimme pöntöt sekä pikkulinnuille että lepakoille. Sinitiaiset hyväksyivät pöntön heti omakseen, mutta lepakoita ei vielä ole näkynyt.

Lepakonpönttö odottelee asukkeja.

Niitä kuitenkin ympäristössä asustelee, koska joskus kesäiltaisin näemme niiden saalistavan pihan yllä. Lepakoiden pesäpaikoista olen huolissani, koska viime vuosina alueelta on kaadettu ja kaatunut paljon puita (hitsin kirjanpainaja tuhoaa kaikki kuuset!), ja uusissa taloissa kaikenlainen vinteillä pesiminen on tehokkaasti estetty hiiriverkoilla. Lepakot ovat kuitenkin oikein tervetulleita pihaamme, sillä ne muun muassa hillitsevät hyttyspopulaatiota!

Ötököiden suhteen luotan siihen, että kun jätän lahopuut ja talventörröttäjät paikoilleen enkä möyhi puutarhaa aikaisin keväällä, löytävät hyönteiset itse itselleen mieluisimmat talvehtimispaikat.

Olin viime syksynä NIIN reipas, että keräsin rohtoraunioyrttiä (minulla on sitä ei-siemenistä-leviävää Bocking 14 -varianttia – Joel Rosenberg kertoo kasvista täällä tarkempia tietoa kiinnostuneille), joka kuivui paperikassissa kätevästi itsekseen. Nyt sitten sekoittelin tästä kuivatusta rohtoraunioyrtistä ja tuoreesta (siskolta saadusta, sillä meillä ei vielä kasvanut) nokkosesta fermentoitua lannoitetta.

Miksi rohtoraunioyrtti? Kaliumpitoisuutensa ansiosta se sopii kaikille kasveille ja on erityisesti tomaatin ja perunan kasvun kannalta tärkeä ravinne.

Miksi nokkonen? Nokkonen taas tarjoaa typpeä, joka on kaikkien kukkivien ja satoa tuottavien kasvien tarvitsema ravinne.

Miksi fermentoida lannoite? Tavallinen veteen sekoitettu nokkoskäyte toimii lannoitteena ihan yhtä hyvin, mutta se HAISEE HIRVEÄLLE. Fermentoitu, tiiviiseen bokashiämpäriin tehty käyte tuoksuu miellyttävälle ja säilyy koko kesän.

Tein jo viime kesänä nokkosista lannoitetta tällä samalla ohjeella, mutta nyt laitoin siis lisäksi rohtoraunioyrttiä. Täytyy yrittää ensi syksynäkin kuivatella raaka-aineita, niin saa lannoitteen valmiiksi heti kasvukauden alkuun, kun sitä kipeimmin tarvitaan!

Fermentoitu lannoite satokasveille

  • tuoretta tai kuivattua nokkosta ja rohtoraunioyrttiä n. litra kumpaakin tai sen verran kuin löytyy
  • 10 litraa vettä
  • pari desiä bokashirouhetta
  • pari desiä EMa-mikrobiliuosta

Painelin lehdet veden alle ja sekoittelin kaikki ainekset hyvin. Sitten painelin bokashiämpärin kannen tiiviisti kiinni ja sihautin ilmat pihalle. Seos saa fermentoitua kymmenisen päivää, jonka jälkeen sitä voi käyttää kasveille laimennettuna (n. 1 dl käytettä 10 litraan vettä). Ohje on mukailtu tästä Viidakkotohtorin reseptistä (käytin siis melassin sijaan bokashirouhetta, koska sitä löytyy valmiiksi kaapista, toisin kuin melassia…).

Pakko tosin myöntää, että nyt taimia tällä muutaman kerran lannoitettuani totesin, että tänä vuonna hommassa jokin meni pieleen. Neste nimittäin haisee aivan ulosteelle, yffffff! No, ensi vuonna uusi yritys…

Kuivatut rohtoraunioyrtit, tuoreet nokkoset ja muut ainekset sekoitettuna – sitten vain käymään!

Huhti-toukokuun raksakuulumiset

Vielä kodinkoneita, taso, allas, hana ja huuvan kotelo, niin keittiö olis valmis.

Keittiön tasoja ei vieläkään saatu, mutta etusarjat, päätylevyt ja sokkelit on kyllä paikoillaan!

Vessassa sen sijaan on jo taso JA allas JA peili JA lamppu! Ja makkarissa katto- ja ikkunalistat!

Pikkuvessaan tehtiin taso bambulevystä, joka käsiteltiin samansävyiseksi kuin talon ikkunankarmit. Allas on meksikolaista keramiikkaa ja peili teetettiin lasiliikkeessä valaisimelle sopivaksi (eli siinä on reikä tuota Glo-Ball Miniä varten).

Lisäksi saatiin metallisepän tekemät kaiteet ja niihin puusepän tekemät käsijohteet asennettua.

Parvella on nyt kaiteet!
Massiivitammiset kirjahyllyt, tykkään niin paljon ja haluaisin jo päästä laittamaan kirjoja paikoilleen!
Vaatehuonekin sai kaappirunkonsa, ja koska niihin ei ovia tulekaan, on tila aika lailla valmis.
Sohvakin on jo saatu työmaalle, hah! Se odottelee nyt muoveissa joskus tapahtuvaa muuttoa…
Öljyvahatut parketit piti pieneksi yllätykseksemme öljyvahata heti ensitöikseen. Olimmekin vähän ihmetelleet lattian karheaa pintaa, mutta pari vahakerroksen jälkeen pinnasta tuli oikein miellyttävä!
Viime vuonna terassin teon yhteydessä jäi ratkaisematta terassin ja kivipation välinen osuus. Nyt jatkettiin kiveystä terassin alle ja oikein siisti tuli!
Toukokuun lopulla pistettiin kasvimaa pystyyn. Tänä vuonna se saa pitää majaa tässä talon sivulla. Nerokkaasti laitettiin lavoja suojaamaan taimia auringolta, tuulelta, kauriilta ja jänöiltä.

Tämän kesän projektina on vaatimattomasti tehdä kaikki ulkotyöt loppuun, mikä tarkoittaa 1) kuistin rakentamista 2) pikkutalon terassin kaiteiden tekemistä ja 3) roskakatosta. Jos menee tiukille niin jätetään roskakatos ensi vuoteen, mutta ainakin päästiin jo kuistin kanssa hyvään vauhtiin!

ENNEN: talojen sisäänkäynti ehti sportata muutaman vuoden tällaista aika villiä lavaviritelmää/epämääräisiä kasoja/työvälineitä.
NYT: Kuistin runko on jo valmis!

Lue muiden omavaraistelijoiden kuulumiset täältä:

Kasvuvyöhyke 1

Jovela 

Krutbacken

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming

Oma tupa ja tontti 

Sarin puutarhat 

Päiväpesän elämää

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia 

Harmaa torppa 

Villa Varmo 

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetkiä 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 


5 kommenttia

    Rhia the Evil Dressmaker

    Kiinnostava juttu tuo rohtoraunioyrtti. Tänään juuri oli siutä puhetta yrttikurssilla. Mainiota että vinkkasit tuon turvallisemman lajikkeen, sillä kiinnostuin tuosta. Ilmeisesti se sopii myös kumppanuuskasviksi monille vihanneksille.


    Urban Farming

    Näkökulmia on monia. Mielenkiintoinen tämä kirjoitussarja, kun tulee esille eri ajatukset.


    Satu -Tsajut

    Ikävä kuulla että teilläkin on kirjanpainajia siellä. Me olemme nyt tehneet puukiipijöille pesiä ja toivomme niiden syövän edes osan kirjanpainajista


    Ilona/ Torpan Tyttö

    Kiinnostava tuo nokkosen ja rohtoraunioyrtin seos, pitääkin kokeilla bokashisysteemiä jos löydän yrttiä jostain. Nokkosliemen teko on jäänyt myös harvaksi, hajun takia! 😀


    Talosta tulee todella kaunis. Lintojen ruokintapaikoille tulee usein hiiriä kun ruokinnasta aina jotain putoaa maahan. Pönttöjä minukin pitäisi hankkia.