Omavaraisuus rakentamisessa, onko sitä?

01.03.2021
Unelmani: hirsitalo ja rehevä puutarha, jossa kasvattaa syötävää. Koti, jossa voi työskennellä, juhlia ja nauttia elämästä. Koti, joka tuntuu siltä, että olisi aina mökillä.

Omavaraisuus rakentamisessa, kuten muutenkin, on riippumattomuutta, omaan itseen nojautumista. Minusta riippumattomuutta voi ajatella nykymaailmassa aika laajasti: voi olla riippumattomuutta rahasta, teollisesti valmistetuista tavaroista, massatuotetusta ruuasta sekä ostoenergiasta, mutta myös yhteiskunnan normeista, odotuksista, statuksesta ja tietynlaisista sosiaalisista suhteista. Kaikkea tätä voinee soveltaa myös uutta taloa rakentaessa: tarvitseeko esimerkiksi omaan taloon valita asioita vain siksi, että “muillakin on”?

Tsajut-blogin Satu kutsui minut ilokseni mukaan #suuntanaomavaraisuus -bloggaajien joukkoon, eli olen nyt vähän niinkuin osa yhteisöä, jei! Blogisarjaa luotsaa myös Korkeala-blogin Heikki. Jos #suuntanaomavaraisuus-yhteispostaukset eivät ole tuttuja, on niissä siis pointtina esitellä aivan tavallisten ihmisten tavallisia tekoja vähän riippumattomamman elämän luomiseksi. Että jos odotit nyt jotain HC-off-grid-meininkiä, jossa asutaan maakuopassa ja syödään pelkkää kanervaa ja hyttysiä, niin tässä ei ole kyse sellaisesta, vaan mukana on ihmisiä eri puolilta Suomea kertomassa omista kokemuksistaan esimerkiksi kotieläinten pidosta, hyötykasvikokeiluista tai vanhan talon kunnostamisesta.

Teemoitetut yhteispostaukset julkaistaan aina joka kuukauden ensimmäinen maanantai, ja lista kaikista tämänkertaisista yhteispostauksista ja omavaraisbloggaajista löytyy tämän postauksen lopusta – kannattaa käydä tutustumassa!

Mikä on Kakskulma ja keitä blogin takana häärää?

Me ollaan Nora ja Pete, ja ollaan just myyty vanha asuntomme! Siviilissä minä teen viestintää ja sisältöjä ja Pete koodaa.

Kutka? Blogiyhteisöön liittyviltä toivottiin pientä esittelyä, joten tässä välissä tervehdin kunnioittavasti kaikkia tänne ensi kertaa eksyneitä ja kerron ehkä kertauksena muillekin, keitä me olemme, mitä me teemme, miksi pidämme blogia ja mitä meillä on suunnitelmissa tälle vuodelle.

Mikä Kakskulma? Me rakennamme kahta hirsitaloa Espooseen – toinen tulee meille ja toinen Peten äidille. Rakentamiseen ryhdyimme, koska sopivia omakotitaloja ei ollut markkinoilla. Aikuistalouksina emme tarvitse useita makuuhuoneita, vaan ennemminkin tilaa arjen luksukselle (= saunomiselle, liikkunnalle, kokkailulle ja omalla pihalla kykkimiselle). Hirsi oli alusta asti selvä valinta, sillä puu on ekologinen, hengittävä, kaunis ja kestävä materiaali. Myös muissa materiaaleissa on pyritty huomioimaan päästöt ja elinkaari: meillä on panostettu muun muassa maakosteaan betoniin (vähemmän kemikaaleja) ja eristeisiin (meillä Huntonia eli puukuitua) – mutta mikään puritaaninen muoviton talo tai edes ekotalo ei ole kyseessä.

Raakarehellinen kuva uudesta pihasta kesällä 2020: kuivaa ja kämäistä, mutta sentään on shou sugi ban -käsitellyt köynnösportit (omavaraisesti jämäpaloista rakenneltu)!

Miksi blogi? Perustimme tämän blogin toimimaan tietopankkina muille rakentajille. Yksityiskohtaisia ohjeita moniin työvaiheisiin on todella vaikea löytää, joten päätimme jakaa oppejamme ja kokemuksiamme täällä toisten hyödyksi. Pian rakentamisen alettua hurahdin myös täysillä pihan laittoon, joten Kakskulmassa on puhetta myös puutarha-aiheista (esimerkiksi permakulttuurisesta kaupunkipihan suunnittelusta täällä ja permakulttuurin periaatteiden soveltamisesta kaupungissa täällä). Blogin kolmas jalka nojaa sisustamiseen, joka on ensirakkauteni ja ikuinen intohimoni kohde.

Suunnitelmia vuodelle 2021? Tänä vuonna aiomme (ehkä, toivottavasti?) saada MOLEMMAT talot valmiiksi! Ja muuttaa omaan kotiin! Vastahan tässä on pakerrettu töiden jälkeen ja viikonloppuisin tauotta elokuusta 2018 lähtien. Anopin kulma on valmistumassa maaliskuussa, ja omamme voisi olla jopa jouluksi valmis, katsotaan. Toivon, että rakentamisen ohella ehtisimme myös askaroida pihalle kasvatuslaatikot, sillä siemenet on jo hankittu ja kohta niitä pääsee esikasvattamaan (kokeilussa mm. popcornmaissia, mustaa kurpitsaa ynnä muuta jännää, jotka olen suunnitellut yhdistäväni sopivien kumppanikasvien kanssa samoihin lootiin). Pihalle istutetaan varmasti taas kaikenlaista uutta jännyyttä ja hoivaillaan toiveikkaina olemassaolevia. Ja josko tänä vuonna saisin puille ja pensaille lisää katettakin, kun minipienet maanpeitekasvini eivät vielä ole oikein sisäistäneet tehtäväänsä? Lisäksi aion vihdoin ja viimein aloittaa bokashoinnin!

Säästövinkkejä omavaraisempaan rakentamiseen

Säästövinkki: käytä sopivanpituista isää telineenä, kun haluat mallailla kattoon tulevaa koteloa. Näin et tarvitse monia erikokoisia telineitä!

Maaliskuun Suuntana omavaraisuus -yhteispostaussarjan teemana on säästövinkit. Lähestyin asiaa pohdiskelemalla, voiko talon rakentaminen olla jollain tasolla omavaraista. Ja voihan toki: voi esimerkiksi kaataa kirveellä hongat omasta metsästä ja veistellä niistä talon, joka lämpiää oman lehmän lannalla ja jonka pihalla kasvaa aarillinen perunoita – tai hehtaarillinen tai eekkerillinen tai mitä niitä arkaaisia aloja nyt onkaan.

Jos olet lukenut mitään aiempia juttujani, tiedätkin jo, että meidän tapauksessamme sille tielle ei ole lähdetty. Kakskulman talot on tehty 20-prosenttisesti hirrestä, 30-prosenttisesti betonista ja harkoista ja 50-prosenttisesti polyuretaanista. Ainakin siltä se tuntuu. Ei luomupisteitä meille.

Säästövinkki: käytä hukkapalat hyödyksi! Me saimme bambutason ylijäämäpaloista monen monta hienoa leikkuulautaa.

Silti keksin monta hienoa näkökulmaa siihen, miten rakentaessa voi olla riippumattomampi, tässäpä niitä:

  1. Rakenna itse. Kun ei ole riippuvainen talotehtaasta ja timpureista, tietää, mitä jokikisen väliseinän sisällä on, missä johdot ja putket kulkevat, ja miten talo oikeasti toimii. Siinä on aika paljon hyviä puolia, kuten: voit olla varma, ettei kellariin ole muurattu silmäpuolta neitsyttä, joka kummittee parittomina öinä (paitsi jos muurasit neidon sinne itse, missä tapauksessa ilmaisen syvän paheksuntani). Osaat myös tehdä kaikenlaisia ammattimaisia diagnooseja talosta: nyt se narisee tuolta, siellähän on ne putket, pitäisiköhän niitä katsoa? Ja sitten osaat myös korjata vinkuvat putkesi itse, jolloin olet jälleen riippumattomampi ulkopuolisista tekijöistä.
  2. Älä tyydy valmisratkaisuihin. Miksi ostaa jotakin kaupasta, kun voit käyttää paljon enemmän aikaa sen tekemiseen? Aivan, sitähän mekin. Siitä syystä olemmekin muun muassa rakentaneet itse liukuoven, tulvakynnyksen, vanerisia kotelointeja ynnä muuta piiperrystä.
  3. Tee fiksuja valintoja jo alkuvaiheessa. Jotkut hankintahinnaltaan kalliimmat ratkaisut tuovat paitsi säästöä vuosien kuluessa (esimerkiksi maalämpö), myös lisäävät riippumattomuuttasi. Jokaiseen taloon pitäisi tehdä varaava takka – koskaan ei voi tietää, milloin sähköt katkeavat moneksi päiväksi, ja jos se sattuu talvella, ei takkatalosta joudu ihan heti evakkoon.
  4. Kunnioita tonttiasi. Maatyöt ovat monen rakentajan kompastuskivi, jossa budjetti pamahtaa. Mitä paremmin tuleva talo mukailee tontin muotoja, sitä vähemmän maanmuokkausta tarvitaan. Omaa tonttia kannattaa katsoa myös sillä silmällä, löytyykö sieltä jotakin arvokasta säästettävää. Meidän pihamme oli täynnä valtavia graniittilohkareita, joiden siirtelyyn kyllä kului työtunteja eli rahaa, mutta jotka haluttiin hyödyntää rinteen pengerryksissä ja alueiden rajaamisessa. Kivien ja maa-aineksen kuljettaminen tontilta pois on yllättävän kallista, ja kivet ovat muutenkin arvokkaita, jos niitä joutuu ulkopuolelta ostamaan. Myös pihan puita kannattaa säästää mahdollisuuksien mukaan – näin pihassa on jo jotakin suojaa ja “valmista”, vaikka paljon joutuukin mylläämään.
  5. Hyödynnä ylijäämä. Syvintä tyydytystä rakentaessa olen kokenut siitä, kun on voinut käyttää toisaalla ylijääneitä materiaaleja jossakin toisessa paikassa. Ja tämähän onnistuu, kun itse tekee. Erilaista puutavaraa, eristeitä ja putkenpätkiä voi käyttää vaikka missä, kun vain muistaa, mihin ne onkaan aiemmassa raksavaiheessa jemmannut!
  6. Lajittele, lajittele ja lajittele. Siivous- ja jätemaksut voivat nousta rakentajalla aika kovaksi. Jos viitsii lajitella ainakin muovit, pahvit, puun (tietenkin omassa takassa poltettavaksi!) sekä metallit, säästää jo pitkän pennin sen sijaan, että heittäisi kaiken sekajätelavalle. Itsehän kerään jokaisen johdonpätkänkin metallinkeräykseen, koska kupari on arvokas raaka-aine, jonka haluan ehdottomasti takaisin kiertoon.
  7. Ole oman talotekniikkasi herra/rouva/muu. Uusissa taloissa on usein paljon tekniikkaa jo pelkän lämmityksen ja ilmanvaihdon myötä, mutta moni haluaa myös älykotiominaisuuksia, kuten ajastuksia, automaattisia säätöjä ja sen sellaista. Älykkäitä tuotteita löytyy ovenkahvasta kaihtimiin, mutta jos yhden neuvon saan antaa, niin se on tämä: älä sitoudu tuotteeseen, jonka kylkiäisenä on tilattava pilvipalvelu (esimerkiksi moni valvontakamera edellyttää sellaista, sillä usein videot tallennetaan nettiin). Kun tuotteen valmistaja tai itse pilvipalvelu joskus prakaa – ja nykymaailmassa se voi tapahtua aika nopeastikin – on laite sen jälkeen hyödytön. Säästä siis kuukausittaisissa palvelukuluissa ja satsaa hankintahinnaltaan kalliimpaan laitteeseen – pidemmän päälle se tulee edullisemmaksi, ja pysyt itse oman datasi ja järjestelmäsi valtiaana.
  8. Ole tietoinen netinkäyttäjä. Harvoin tulee ajatelleeksi, että netin käyttö on kuluttamista, ja se näkyy paitsi omassa kukkarossa, myös ympäristössä. Pari säästövinkkiä raksaajien lisäksi kaikille, jotka nettiä käyttävät: suosi kotiverkkoa (wifiä) aina, kun mahdollista – mobiilinetti kuluttaa enemmän. Mahdollisuuksien mukaan uuteen taloon kannattaa siis valita valokuitu tai muu kiinteä netti. Mieti, voiko ainakin joitain sisältöjä katsoa tai kuunnella jollain muulla kuin parhaalla laadulla – 4K-video sisältää paljon enemmän dataa kuin tavallinen Full HD -resoluutio. Usein striimauspalveluissa (Netflix, YouTube) voi valita videon laadun itse. Ja arvioi etenkin kodinkonehankintoja tehdessä, minkä kaiken kannattaa olla verkossa – onko pesukoneen, imurin tai jääkaapin nettiyhteydestä enemmän haittaa kuin hyötyä?
  9. Ole riippumaton muiden mielipiteistä. Someaikana moni kokee painetta tehdä tietynlaisia valintoja esimerkiksi materiaalien ja sisustuksen suhteen. Varjellaan luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös kotien monimuotoisuutta! Toivoisin, että rakentajat ja remppaajat eivät lyttäisi (julkisesti) toisten tarpeita, haaveita ja valintoja vain siksi, että oma elämäntilanne ja -tapa on erilainen – kaikki eivät tykkää kaikesta ja tarvitse keskenään samoja asioita, ja se on vain hyvä. Koti on elämistä, ei tykkäyksiä varten.

Lisää omavaraismeininkiä kimppapostauksissa täällä, kätsysti kasvuvyöhykeittäin:

Vyöhyke 1

Jovela 

Apilankukka 

Multavarpaan maailma 

Sateenkaaria ja serpettiiniä 

Iso-Orvokkiniitty 

Vyöhyke 2

Urban farming 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Vyöhyke 3

Tsajut 

Caramellia 

Majalevo 

Rakkautta ja maanantimia 

Mikä Itä 

Vyöhyke 4

Puutarhahetkiä 

Korkeala

Vyöhyke 5

Korpikuusen tila 

Puutteela 

Vyöhyke 7

Korpitalo 


18 kommenttia

    Jovelan Johanna

    Tervetuloa mukaan! Olit kirjoittanut monta hyvää vinkkiä muiden iloksi, miten mahtavaa! Oletteko bonganneet rakennus outletin? Se on siellä teidän suunnilla Vantaalla. Jos ette, kannattaa kurkata. Siellä voi tehdä hyviä löytöjä 😉


      Kiitos 🙂 Oon välillä tsekkaillut outletin tarjontaa, mutta ei ole vielä osunut mitään sopivaa kohdalle. Muuten kyllä olen poistomyyntien fani – en tiedä miksi unhoitin tämän listasta, koska säästöä kyllä syntyy kun hyödyntää jäännöseriä!


    Tiiu/Puutarhahetki

    Kiva, että olette mukana! Hienoja suunnitelmia tälle vuodelle. Jään mielenkiinnolla seuraamaan niiden etenemistä. Aurinkoisia maaliskuun päiviä!


    Sofia / Multavarpaan maailma

    Tervetuloa mukaan! Tosi kauniisti talo istuu maisemaan!
    Hymy tuli huulille tuosta isä-telineestä



    Laura / Sateenkaaria ja serpentiiniä

    Tervetuloa mukaan myös mun puolesta 🙂 Onpa kiva nähdä, mihin teidän piha muotoutuu. Myös hirsirakentaminen kiinnostaa, koska haaveilen jatkuvasti kesämökistä. Kunnioitettavan urakan olette kyllä tehneet noiden talojen kanssa. Kovasti tsemppiä tähän loppurutistukseen ja ihanaa kevättä!


      Kiitos! Onneksi talonrakennukseen saa välillä rentouttavaa paussia noilla puutarhanedistämishommilla. Ihanaa kevättä myös!


    Urban Farming

    Mukavaa saada sinut joukkoomme! Meillä on mökkitien varrella Kokemäellä talo, jonka valmistuksessa on käytetty vain vanhoja, aiemmin käytössä olleita materiaaleja. Talo rakennettiin jo -8 0 – 90 -lukujen vaihteessa. Muistan, miten aikuiset puhuivat siitä vähän hymähdellen, mutta itselleni, vaikka katsoin sitä lapsen näkökulmasta, se oli jo silloin hienoa ja mahtavaa! Ja sitä se on vielä tänäkin päivänä.


      Vau, no siinä on saanut jo tosissaan etsiä ja sovitella materiaaleja, kuulostaa huikean hienolta!


    Blogisarjan parasta antia on se miten erilasia bloggaajia on mukana ja moneen erilaiseen aihepiiriin nämä annetut valmiit otsikot lopulta taipuvatkaan. Rakentaminen jos jokin on aihe, jossa kiertotalous ja ekologisuus tulisi huomioida entistä paremmin. Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogiasi. Se on minulle ihan uusi tuttavuus.

    Meillä on myös rakennettu uutta kotia viiden vuoden sisään kompromissinä ekoilija miun ja melko angstisesti vihreisiin arvoihin suhtautuvan Isännän mielipiteisiin. Maalämpö ja takka/leivinuuni tuli kyllä, mutta bambutasoihin ei olisi suostunut millään. On muuten mielenkiintoinen tuo takka-asia. Meillä on Kastellitalo, joka tiiviydeltään vastaa passiivitaloa. Toimii siis loistavasti maalämmöllä pienellä vaivalla, mutta kun oikein haluaa tunnelmoida ja hönkäsee takan lämpöiseksi on sisälämpötila 35 astetta neljä vuorokautta. 🙂

    Tsemppiä rakentamiseen ja pitkää pinnaa. Kyllä ne talotkin yleensä lopulta valmistuu, jotta voi sitten siirtyä rakentamaan sitä kaikkea muuta mitä se ympärilleen tarvitsee ollakseen koti. <3


    Kirsti Kaija

    Kiva saada teidät mukaan.
    Tuo isäteline taipuu moneksi 😀
    Odotan innolla etenkin tulevia pihapostauksia. Olen innokas näkemään, miten “uusi” piha muotoutuu.


      Itsekin odotan sitä pihan näkemistä – voi kun se vähän rehahtaisi tän kaljuuden sijaan!


    Hirsi on hyvä valinta. Pikkuinen hirsimökkini on kohta satavuotias ja edelleen kunnossa.



    Satu -Tsajut

    Mahtavaa saada teidät mukaan!

    Jätemaksuista olen samaa mieltä, turha tuhlata sekajätteeseen vaan lajitella kaikki tarkkaan. Säästö on suuri. Hankimme tuvan romuineen ja esimerkiksi vanhat rikkinäiset nojatuolit purimme ihan osiksi, jotta saamme ne kierrätettyä ja sillä tavalla ne menivät myös pienempään jolloin reissuja tuli vähemmän


      Mahtava kuulla, että joku muukin palastelee romut kierrätystä varten! Välillä luulen olevani ihan hörhö…


    Korkealan Isäntä

    Mitä teinkään juuri? Hälyn vuoksi korviani hieroo youtubesta klassinen, joten pienensin videon tarkkuutta.

    Tervetuloa mukaan myös minun puolesta. Kyllä kaikki joissa on joku kytky kannattaa unohtaa tai kysyä onko mahdollista saada ilman kytkyä.


      Mahtavaa, toi onkin aika hyvä tapa, jota varmaan moni ei tule hoksaanneeksi, että jos vain kuuntelee musiikkia eikä katsele niitä videoita, niin sillä kuvanlaadullahan ei todellakaan ole väliä. Ja näin on: kytkyttömät kaupat on aina niitä omavaraisimpia!