Ikkunat ja ovet – mitä niistä pitää tietää?

18.09.2019
Kiinteää vai avattavaa, kas siinä mietittävää rakentajalle! Kuva: Atelier Pierre Thibault

Ikkunat – nuo läpinäkyvät jutskat, joista on tarkoitus katsoa läpi niiden itsensä sijaan. Ikkunoiden (ja ovien!) valinta voi olla yllättävän haastavaa, sillä niissä on yllättäen miljoona pientä asiaa, jotka pitää saada sopimaan samaan tuotteeseen. Kerroimme jo edellisessä postauksessa, mihin toimittajaan me päädyimme ja miksi, joten keskitytään tällä kertaa siihen, mitä pitää tietää, kun lähtee suunnittelemaan ja kilpailuttamaan ikkunoita ja ovia omaan taloonsa.

Kotimaisissa ikkunavalmistajissa ei ole varsinaisia laatueroja siinä mielessä, että lasit tulevat melko lailla samoista paikoista ja karmit ovat samaa puuta sisäpuolelta ja alumiinia ulkopuolelta kaikilla. Saatavillahan on ikkunoita puisilla ulkopuitteilla mutta niille on nykyään vähemmän kysyntää, sillä varsinkin aurinkoisella seinustalla puupuitteen kestävyys voi olla vähän niin ja näin. Moni siis valitsee puualumiini-ikkunan sen helppouden ja pitkäikäisyyden vuoksi (niin mekin, vaikka puuikkunat olisivatkin superkauniit!).

Liukuovet ovat kivat etenkin kesällä (ja etenkin jos taloa kiertävät tämmöiset hulppeat terdet). Kuva: Atelier Pierre Thibault

Ikkunasuunnittelun tueksi

Suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä muutakin kuin mitä ikkunasta näkyy.  Nimittäin tekniikkaa ja toiminnallisuutta!

Mitoitus. Ikkunoiden mitat määritellään aukkojen mukaan. Sivuille on hyvä jättää 1-1,5 cm asennusvaraa ja yläpuolelle vähän enemmän, vaikka olisikin painumaton  hirsitalo. Meillä ikkunoiden yläreunaan jätetään noin 3 cm.

U-arvo. Energiaselvityksessä annetaan ikkunoille laskennalliset u-arvot, jotka kannattaa pyrkiä täyttämään. Hirsitalossa ikkunoilta vaaditaan yleensä parempia u-arvoja kuin puurakenteisissa taloissa tai kivitaloissa, eli nyrkkisääntönä hirsitalon rakentajan on pyydettävä tarjous valmistajan “parempia” ikkunoita käyttäen. U-arvo on teoreettinen luku, joka ei kauheasti kerro ikkunoiden ja ovien oikeasta eristyskyvystä. Tiiveysmittauksessa päästään yleensä parempiin lukuihin, sillä uusissa kohteissa on tavallisesti paljon suuria ikkunoita, joiden todellinen tiiveys on laskennallista u-arvoaan parempi.

Kiinteä vai avattava ikkuna? Kiinteät ikkunat ovat kauniin minimalistisia. Me teimme valinnat kiinteiden ja avattavien välillä sillä periaatteella, että kaikkialla, missä ikkunan pesu vain onnistuu ulkopuoleltakin, on kiinteä ikkuna, paitsi jos tuuletussyystä on valittava avattava vaihtoehto. Niinpä meillä on yläkerrassa avattavat ikkunat ja makkarissa ja kylppärissä yhdet avattavat, muuten kaikki ovat kiinteitä.

Tuuletusikkuna vai avattava ikkuna? Edelliseen liittyen päädyimme ottamaan yhtä lukuun ottamatta kaikki avattavat ikkunat tuuletusmekanismilla. Niitä on siis oikeasti tarkoitus aukoa helposti, joten avaimella avattava ikkuna tulee meillä vain parvelle, jossa tuuletuksen voi hoitaa ranskalaisen parvekkeen oven kautta.

Tuuletukseen on vaihtoehtona myös kippi-ikkunoita. Lisäksi ainakin Klas1:llä on ikkunamalli, jossa tuuletusikkuna on samassa tasossa kiinteän ikkunan kanssa.

Hätäpoistumistie on hyvä olla ainakin makuuhuoneissa, ja sen kohdalla kysymys kuuluu: pitäisikö sen olla painikkeesta avattava ikkuna vai varsinainen ovi? Me päädyimme ikkunaan, sillä se on edullisempi ja tietenkin sopii huoneen muiden ikkunoiden kanssa saumattomammin yhteen. Meillä hätäpoistumistietä ei ole tarkoitettu varsinaiseen kulkemiseen, joten ikkuna riittää hyvin.

Leveissä ja matalissa avattavissa ikkunoissa pitää tehdä valinta myös saranoinnin suhteen: ylä- vai alasaranointi? Tuuletusta ajatellen moni suosii yläsaranointia, mutta itse en voi sietää sellaisten ikkunoiden pesemistä. Niinpä meille tulee vain alasaranoituja ikkunoita.

Terassiovi vai liukuovi? Liukuovi on tietyissä paikoissa aivan omiaan, mutta seinän kokoisilla lasiliukuovilla tuppaa olemaan hintaa. Meillä lasiliukuovi häivähti suunnitteluvaiheen ajatuksissa ohimennen, sillä säästösyiden lisäksi koimme terassinoven ja pariovien oikeasti sopivan talojen tyyliin paremmin.

Leveä vai kapea karmi? Karmisyvyyden vakiokoot ovat yleensä 130, 170 ja 210 mm, joista 130 ja 170 ovat tavallisimpia valintoja. Mitä leveämpi karmi kiinteässä ikkunassa, sitä enemmän tilaa “ikkunalaudalle” eli ikkunan sisäpuolen puulle alareunaan jää – kiinteässä ikkunassa lasi on nimittäin ulkoreunassa. Tässä mielessä karmisyvyys vaikuttaa arkkitehtuuriin, ja hinta kasvaa koon kasvaessa. Avattavassa ikkunassa lasit ovat joka tapauksessa ulko- ja sisäreunassa, joten niiden kohdalla leveämmästi karmista ei ehkä ole sanottavaa esteettistä hyötyä.

Myös jaolla on väliä: ristikoilla tai välipuilla voi luoda persoonallista ilmettä talolle. Kuva: Atelier Pierre Thibault

Turvalasit – pitäisikö valita laminoitua, karkaistua vai tasolasia?

Tasolasi on tavallista lasia, joka hajotessaan menee teräviksi sirpaleiksi. Tasolasi sopii ikkunoihin, joiden alareuna on lattiapinnasta vähintään 70 cm.

Turvalasia taas tarvitaan, mikäli ikkunat tulevat nykytyyliin lattiapintaan asti. Jos ulkopuolella on esimerkiksi terassi tai maan taso muutoin lähes ikkunan korkeudella, on riski, että könplelö asukas kaatuu ikkunaa vasten kummalta puolelta tahansa. Näissä paikoissa on sekä sisä- että ulkolasin oltava turvalasia. Turvalasi voi olla joko karkaistua tai laminoitua. Turvalasin vaatimuksissa voi olla rakennuspaikkakunnasta riippuen eroja – kannattaa tarkistaa vaateet suunnitteluvaiheessa!

Karkaistu lasi ei sirpaloidu vaan murenee pieniksi paloiksi. Saunan ikkunaan kannattaa harkita karkaistua lasia, sillä se kestää kovia lämpötilan vaihteluita. Laminoitu lasi taas tarkoittaa, että lasikerrosten välissä on kalvo, joka pitää ikkunan kasassa, vaikka siihen osuisikin isku. Se ei siis rikkoudu yhtä helposti kuin muut lasityypit, mutta jos se sattuisikin menemään rikki, ei siitä irtoa sirpaleita, sillä ne jäävät kiinni kalvoon.

Erikoislasit: taistelu tulipaloa, melua, aurinkoa tai huurretta vastaan

Paloikkunat valitaan yleensä kaavamääräysten eikä huvin vuoksi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että EI30-ikkunat ovat tuplasti kalliimpia kuin tavalliset ikkunat, joten suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia jokaisen paloikkunan tarpeellisuutta ja kokoa erikseen. Paloseinälle saa yleensä tehdä pieniä aukkoja ilman erillistä palosuojausta, joten esimerkiksi tuuletusräppänän tekeminen on mahdollista ilman erikoisjärjestelyjäkin.

Ääntä eristävät eli dB-ikkunat tarvitaan, jos talo sijaitsee vaikkapa lentomelualueella. Näiden hinnasta en osaa sanoa, sillä meille ei tämmöisiä tarvittu, mutta kalliimmathan ne toki ovat, sillä äänen vaimennus perustuu ainakin paksumpaan lasiin.

Huurtumattomat ikkunat voivat olla tarpeen, jos talo on notkelmassa tai aukealla paikalla, siinä on lyhyet räystäät tai naapurit lähellä. Oman tontin olosuhteet on siis syytä tuntea tarkoin, kun miettii, mihin ikkunoihin (vai kaikkiin?) voisi tarvita huurtumattomat ikkunat. Me emme valinneet sellaisia mihinkään, sillä talot ovat rinteessä ja puiden ympäröimiä. Kannattaa huomioida, että huurtumaton lasi ei ole tae 100-prosenttisesta huurtumattomuudesta. Fysiikka tekee mitä fysiikka tekee.

Auringonsuojalasit helpottavat helteellä, sillä ne blokkaavat säteilyä. Jos haluaa taloonsa jättiläisikkunat, kannattaa kuitenkin miettiä, onko ne pakko suunnata etelään ja voisiko niitä varjostaa jollakin luonnollisella keinolla (puut) tai muuten mekaanisesti ulkopuolelta (markiisit, katokset) – talon ulkopuolella oleva este on aina tehokkaampi kuin ikkunoissa tai niiden sisäpinnalla olevat tekniset ratkaisut tai verhot. Auringonsuojalasit päästävät lävitseen vähemmän lämpösäteilyä, uv-valoa ja valoa, mutta silti niiden luvataan nykyään olevan kirkkaita. Anopin kulmassa oli jo nyt kesällä (2019) tuskastuttavan kuuma, vaikka ei ollut vielä ikkunoitakaan, joten kun kerran tämmöinen hienous kaupan päälle saatiin, niin päätimme kokeilla, miten hyvin erikoisikkuna estää taloa kuumentumasta. Ensi kesänä pääsemme testaamaan nämä tositoimissa!

Auringonsuojalaseissa on ainakin yksi miinus: suojaus tehdään valamalla lasimassan sekaan hopeaa. Niinpä lasi saattaa toimia Faradayn häkkinä, mikä heikentää kännykkäsignaalin kuuluvuutta samalla tavalla kuin selektiivilasikin. Tähänkin on ratkaisuja, esimerkiksi Tiivi on kehittänyt Tiivi Connect -ikkunat, jotka paikkaavat nykyisten hyvin tiiviiden talojen kuuluvuusongelmaa.

Aurinko paistaa, estäkää sitä! Kuva: Atelier Pierre Thibault

Ikkunoiden yksityiskohdat ja lisävarusteet

Yksityiskohtia valitessa on hyvä aloittaa kokonaisuudesta: kuinka paljon tulee avattavia ikkunoita, joissa ylipäätään on peitekilpiä, ja kuinka paljon on tuuletusikkunoita, jotka avataan helposti painikkeesta. Meille tulee avattavista ikkunoista lähinnä tuuletusversioita, joten peitekilvistä ei juuri tarvitse huolehtia. Markkinoilla on myös ikkunoita, joissa on piilosaranointi (esimerkiksi Tiivin Kristalli) – se voi olla hyvä vaihtoehto kotiin, jossa tavoitellaan minimalistista tyyliä ilman kangasverhoja. Jos taas aikoo käyttää verhoja, ei tämäntyyppisillä yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä; saranat, peitekilvet ja painikkeet voi joka tapauksessa suunnitella niin, että ne jäävät verhon taakse piiloon.

Painikkeet ja peitelevyt. Saunan ikkunaan kannattaa valita puinen painike, jotta ei polta näppejään, jos haluaa vähän tuuletella kosteiden löylyjen jälkeen. Muutoin painikkeiden ja peitekilpien tyyli ja väritys kannattaa tietysti sovittaa kokonaisuuteen sopivaksi. Henkilökohtaisesti pidän valkoisia painikkeita ja peitekilpiä halvan ja muovisen näköisinä, joten kannustan miettimään jotakin metallinsävyä yksityiskohtiin, vaikka puite olisikin valkoinen.

Välilistat ja tiivisteet. Mustat ulkopuitteet ovat nyt kovin in (meillekin tulee!), ja moni valitsee mustaa myös sisäpuitteeseen – se onkin ryhdikäs etenkin hirsitalossa. Mustat ikkunat menettävät tyylikkyyttään, jos välilistat paistavatkin vaaleanharmaina tai alumiininvärisinä. Siksi on ehdottomasti tarkistettava, mitä vaihtoehtoja välilistojen ja tiivisteiden väreiksi on tarjolla.

Jotkut valmistajat eivät halua tarjota mustaa välilistaa ainakaan etelän puolen ikkunoihin, sillä musta imee auringon säteilyä ja voi kuumentaa lasien välissä olevaa kaasua kesäaikaan niin, että ikkunan toimivuus heikkenee. Nykyään on kuitenkin myös kokonaan mustia ikkunoita (esimerkiksi Tiivi Black), joissakaikki yksityiskohdat tuuletusmekanismia ja sälekaihtimia myöten ovat mustat, ja silti ikkunan luvataan toimivan.

Mekin otimme omiin ikkunoihimme mustat välilistat, sillä tumman pähkinäkuullotteen kanssa tavallisin vaihtoehto eli vaaleanharmaa olisi näyttänyt pöljältä. Jostain syystä tuuletusmekanismi Tiivin Uniikki-ikkunoihin on kuitenkin saatavilla vain harmaana, joten meidän täytyy ehkä yrittää värittää niitä itse, riippuen nyt vähän siitä, miltä ne sitten paikoillaan ollessaan näyttävät.

Ulkopuitteet vaikuttavat vahvasti talon ulkonäköön (inspiraatiokuvia etenkin rautavihtrillitaloon sopivista ikkunoista löytyy muuten täältä). Me valitsimme ryhdikästä mustaa harmaan hirren pariksi, ja ulkopuitteissa meille tärkeintä oli, ettei niihin tule näkyviä ruuveja. Tarkista siis, tuleeko kiinteisiin ikkunoihin alumiinilistat piilokiinnityksellä vai ruuveilla (ja minkä värisiä ruuvit ovat).

Hirsitaloon puunväriset sisäpuitteet vaiko jotakin muuta? Kuva: Atelier Pierre Thibault

Sisäpuitteet. Sisäpuitteen tyyliksi voi monella valmistajalla valita perinteisen ja modernin välillä. Perinteiseen tyyliin kuuluu (ärsyttävästi pölyä keräävä) koristeura, kun taas modernilla tarkoitetaan yleensä täysin suoraa eli kulmikasta puitetta (jonka päälle pöly toki laskeutuu myös, mutta on omasta mielestäni silti helpompi ja siistimmän näköinen).

Sisäpuitteen värin valinta on puhdas tyyliseikka, joka on syytä tehdä tavoitellun kokonaisvaikutelman perusteella (haetaanko modernia, klassista vai perinteistä ilmettä, entä mitä sävyä hirret, katto ja lattia ovat?), mutta saunan ikkunan sisäpuitteeseen annan sellaisen vinkin, että sen voi halutessaan tilata pelkällä suojakäsitellyllä. Näin puitteen voi itse sävyttää samalla sävyllä kuin saunan seinät tai jättää männynväriseksi.

Kaihtimet. Meille ei tule sälekaihtimia (itse sijoitan kaikenlaiset kaihtimet konttoreihin ja 70-luvulle), joten en osaa hirveästi kertoa niiden ominaisuuksista. Tiedän kuitenkin, että mekanismeissa on laatu- ja ulkonäköeroja, joten jos suunnittelet kaihtimia, pyydä päästä katsomaan ja räpläämään vaihtoehtoja livenä.

Hyttyspuitteet ovat Suomessa vinha varuste, jos tykkää tuulettaa kesäaikaan. Itse päädyimme jättämään ne näin alkuun pois, sillä haluamme tuumailla ja testata, mihin ikkunaan semmoisia voisimme kaivata. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti valita metallinen hyttyspuite muovisen sijaan, silläkokemuksen mukaan muovinen ei kestä mitään eikä ketään. Ja mitä tekee hyttysverkolla, jossa on nyrkin kokoinen reikä?

Isoa ikkunaa, pientä ikkunaa, avattavaa ikkunaa, kiinteää ikkunaa…valinnanvaraa riittää! Kuva: Atelier Pierre Thibault

Näin luet ikkunatarjousta eli pieni ikkunasanasto

Ikkunatarjousten vertailu on lystiä, koska niissä puhutaan lyhenteillä. Eri valmistajat käyttävät vieläpä eri lyhenteitä, hehee! Tässäpä aukiselitettyinä joitain, joihin itse törmäsimme:

MSE = avattava ikkuna, usein vaikkapa muodossa MSEA tai MSEAlu, mikä viittaa avattavaan puualumiini-ikkunaan

MEK = kiinteä ikkuna, usein muodossa MEKA tai MEKAlu, mikä viittaa kiinteään puualumiini-ikkunaan

TGI = komposiittivälilista, numero kertoo leveyden millimetreissä, esim 16TGI tai TGI-16

SS = solumuovirakenteinen välilista

TPS = termoplastinen välilista, joka ilmeisesti kestää hyvin kuumuutta

KARK = karkaistu lasi

3K = kolmekerroksinen lasitus

S1N tai sel = selektiivilasi

ARG = Argon, eli kertoo selektiivilasin välissä käytetyn eristävän kaasun tyypin

Hu = Huurtumaton lasi

Phon tai dB = ääntä eristävä lasi

Esimerkiksi: 3K4S1N/4/4S1N = 3-kerroksinen ikkuna, jonka kaikki kerrokset ovat 4-millisiä ja uloimmat ovat selektiivilasia, keskellä tavallinen lasi.

Huh, tämä pläjäys päättyy nyt tähän. Lisää infoähkyä luvassa lähiaikoina ainakin takoista!

Ikkuna-aiheista olemme postanneet myös täällä:

Ikkuna-aukkojen sahaus hirsiseinään

Kokemuksia ikkunatoimittajista


8 kommenttia

    Mahtavia nämä infoähkypostaukset tällaiselle ensikertarakentajalle. Minulle on vielä epäselvää ikkunasmyygit – millaiselta kiinteä ikkuna näyttää sisältä hirren kaverina ilman varsinaisia listoja. Täytynee käydä ikkunafirmoissa, sillä some tai netti ei ole selventänyt tätä.


      Ilo kuulla, että näistä on hyötyä! Kiinteä ikkuna tulee yleensä aukon sisäreunaan, eli smyygiä ei tarvita sisäpuolelle lainkaan, sillä karmi itsessään peittää aukon sivut. Karmin ja seinän väliin on useimmiten tarve laittaa jonkinlainen peitelista. Meilläkään ei valitettavasti tähän hätään ole kuvaa, mutta lupaan laittaa Instaan kuvia heti kun ikkunat saadaan asennettua eli lokakuun lopulla toivottavasti.


    Miten kiinteät ikkunat asennetaan hirsiseinään? Itsellä ei ole tarvetta availla ikkunoita, joten kiinteisiin päätymässä siksi – mutta tosiaan asennustapa kiinnostaisi näin ennakkoon 😀


      En ole varma mitä meinaat, mutta lupaan ottaa kuvia, kun ikkunat on paikoillaan – ehkä asennustapa selkiytyy siitä. Ainakin ne tulevat aukon sisäreunaan eli peittävät hirren reunat hyvin, ulkopuolelle tulee smyygit. Meidän ikkuna-asennuksen pitäisi tapahtua tuossa viikon päästä, ja kirjoittelen siitä ainakin Instagramin puolelle tuoreeltaan, tännekin laittelen kuvia kunhan ehdin. Peitelistoja tosin päästään laittelemaan vasta ensi vuonna, joten hienoja detaljikuvia niistä ei vielä tulla näkemään 😀


    No nyt löytyi raksablogien aatelia! Erityisesti ikkunoista on ollut jotenkin todella haastavaa löytää kaikenkattavaa tietoa, vaikka omasta mielestäni niillä on todella iso vaikutus niin talon ulkonäköön, tunnelmaan kuin toimivuuteen. Jäin ihan koukkuun teksteihisi, todella kiinnostava yhdistelmä valmistelevaa pohdintaa, vertailuja, hyvin valittuja kuvia, vinkkejä ja kokemuksia sekä hyvää suomenkieltä 🙂 Olen jo kolmatta kertaa pappia kyydissä ja ensi vuonna kuokka isketään maahan, tulossa Kirkkonummelle järvimaisemiin nimenomaan rautavihtrillillä käsitelty kuusihirsitalo samanlaisella katolla ja katon kaltevuudella kuin teillä, joten seuraan mielenkiinnolla jatkossakin.


      Oi, no kiitos! Ja miten ihanan kuuloinen projekti teillä, järvimaisemakin… Minäkin seuraisin mieluusti teidän talokuvioita, joten jos on jotain omaa blogia tai Instaa niin heitä linkkiä!


    Jos ette ole vielä tehneet valintoja, niin avattavien suhteen suosittelen lämpimästi DK- eli kippi-ikkunoita. Itse otimme ne Fenestralta. U-arvo 0,83, karmisyvyys 84 mm. Peseminen on helppoa kun on vain kaksi pintaa. Jokaiseen avattavaan otettiin toiseen lehteen hyttyspuitteet. Asensimme ulkoseinän kanssa samaan tasoon ja teetimme sisäpuolelle kunnon ikkunalaudat. Alakerran suuret ikkunat saman firman kiinteät mallit, terassiovi on tupla-ovi.


      Hyvä vinkki jollekin toiselle! Meillä ikkunat jo onkin ja suurin osa tuli kiinteinä, joten pestäviä pintoja on melkein kaikissa vain kaksi – ihanaa!