Kakskulman pihan perustaminen: uuden pihan kasvivalinnat

27.10.2019
Piha muotoutuu syksyllä 2019 – kiviä piisaa!

On hupaisaa yrittää tehdä kasvivalinnat uuteen pihaan, kun pitäisi aloittelijana osata huomioida kasvupaikkavaatimukset, kokoerot, kasvin ulkonäkö eri vuodenaikoina ja toimivuus näkösuojana. Noin alkajaisiksi. Jotenkin kaiken kirjallisuuden perusteella oli kuitenkin semmoinen olo, että tästä ei kannata liikoja stressailla vaan lähteä kokeilemaan ja katsomaan, mikä menestyy. Voihan niitä siirrellä ja vaihdella sitten myöhemminkin. Tulevaisuudessa naapuritontille tulee talo tai pari, ja niiden vaikutusta meidän pihamme valoon ja tuulisuuteen voi toistaiseksi vain arvailla.

Humalan nuoria käpyjä voi kuulemma keittää parsan tapaan – ensi keväänä ei vielä varmaan pääse testaamaan, mutta sitä odotellessa!

Valintoja onkin tehty pitkälti sen mukaan, mikä kiinnostaa. Hedelmäpuut olivat ihan ehdottomia, ja niistä valitsimme pari erilaista kirsikkaa (kirsikkapiirakka ja kevään loistelias kukinta mielessä!), pari erilaista omenaa (omenapiirakkaa! hilloa! muuten vaan syötävää!), päärynä (jännittävä, toivottavasti on hyviä) ja kirsikkaluumu (tosi jännittävä, mutta ainakin puulla on sievä kasvutapa; kapea ja pysty). Mustaherukka piti saada (puuromarjoja! lehtiä teehen ja muihin juomakokeiluihin!) ja sen kaveriksi löytyi ‘Josta’ eli herukan ja karviaisen risteytys (kuulostaa ihmeelliseltä, mutta ehkä senkin marjat sopivat puuron päälle).

Syreenin haluan aika paraatipaikalle, koska se on hyvä näkösuoja ja tuoksuu taivaalliselta. Pikkuonnenpensaan halusin tuomaan väriä ja toivoa heti kevään ensi merkiksi. Kevätiloa edustavat myös skillat, helmililjat, narsissit ja lumikellot, joiden sanotaan toimivan myyräkarkotteena. Myyriä meillä viliseekin, joten täytyy toivoa, että keksivät muuta syötävää kuin hienot uudet hedelmäpuumme…

Tonttimme koko komeudessaan!

Alennusmyynnistä löytyi myös japaninruusukvitteni, josta olin juuri kuullut sen olevan hyvin kaunis kukinta-aikaan – niinpä sijoitin sen heti oleskelupaikan kylkeen. Se tekee myös syötäviä marjoja, joista ilmeisesti saa sitrusaromista marmeladia tai hilloa, kuulostaa hauskalta!

Humalaa haluan kokeilla näkösuojaköynnöksenä, sillä perinteiset kasvit sopivat mielestäni alueelle hyvin. Suomessahan humalan kasvatus oli pakollista jokaisessa pihapiirissä aina vuoteen 1915 saakka, joten tottelen kiltisti vanhaa sääntöä. Toiseksi köynnökseksi nappasin koreaköynnöskuusaman hetken mielijohteesta, siinä näyttäisi olevan nätit kukat.

Maanpeitekasviksi laitoin toistaiseksi pari lamohietakirsikkaa, jonka valitsin, koska se tekee söpöt kukat keväällä, lehdet ovat kauniin muotoiset, sen pitäisi olla vaatimaton kasvupaikan suhteen ja syysväritys on tosi kauniin punainen. Lisäksi laitoin kahta eri mansikkaa maanpeitteeksi, aikaisen ja keskikauden lajikkeen – jos hyvin käy, saamme siis mansikkaa pitkään!

Ikivihreitä edustavat toistaiseksi vasta sinipilarikuusi (kaunis sinihopea sävy neulasissa ja kapean kasvutavan vuoksi pitäisi toimia hyvin pienelläkin pihalla) ja pihaorjanlaakeri (kauniit kiiltävät lehdet, tekee hauskat punaiset marjat ja näin syksyllä väri on syvän tummanpunainen).

Näkymä makuuhuoneen ikkunasta: lähimpänä ylätasanteella on pikkuonnenpensas, joka kukkii ensimmäisenä keväällä keltaisin kukin – se antaa toivottavasti puhtia väsyneeseen vuodenaikaan! Alemmalla tasolla ikkunaa lähinnä on kirsikkapuu, sillä en voi kuvitella ehkä mitään ihanampaa kuin katsella kirsikankukkia heti herättyäni.

Hauska nähdä, mitä keväällä tapahtuu – ovatko taimet selvinneet talvesta ja eläimistä, lähtevätkö ne kasvuun? Sitten pääsee taas taimikaupoille tekemään täydennyksiä, sillä näinkin pieni piha nielaisee aikamoisen määrän kasveja!

Iloinen sekamelska: hedelmäpuita, marja- ja koristepensaita, nurmilauhaa ja jopa yrttejä – ei hajuakaan, lähtevätkö ne keväällä kasvuun, mutta parin euron kokeiluna mahdollinen menetys ei ole suuren suuri.
Kasvit ja suunnitelmat perustamisvaiheessa. Humalan ja koreaköynnöskuusaman väliin on tarkoitus jättää grillipaikka, joten yrtit on sijoitettu näpsäkästi sen viereen.

Yllä olevasta kuvasta toivottavasti hahmottaa hyvin perusajatuksemme kasvien sekoittelusta: hyöty- ja koristekasvit ovat siis suloisesti sekaisin eivätkä omina osioinaan. Pihan toimintojen ja tyylien jakolinjoista kirjoittelin aiemmin täällä.

Kakskulman kasvivalinnat puutarhan ensi vaiheessa syksyllä 2019:

Ylätaso

Pikkuonnenpensas Forsythia x intermedia ’Mini Gold’

Päärynäpuu Pyrus communis ’Jukka’

Rusovuohenkuusama Diervilla sessifolia

Mustaherukka-karviainen Ribes nidigrolaria ‘Josta’

Lamohietakirsikka Prunus puila var. Depressa

Mansikka Fragaria x ananassa ‘Valotar’

Keskitaso

Nurmilauha Deschampsia cespitosa ’Tardiflora’ 2 kpl

Mansikka Fragaria x ananassa ‘Kaunotar’

Makeakirsikka Prunus avium ’Leningradin musta’

Sinikuusama Lonicera caerulea

Mustaherukka Ribes nigrum ‘Öjebyn’

Kesäomena Malus domestica ’Astrakaan Gyllenkrök’

Mojitominttu Mentha arvensis ssp. Piperascens

Karhunjuuri Meum athamanticum 

Saksankirveli Myrrhis odorata

Mirrinminttu Nepetax x fassenii ’Six Hills Giant’

Japaninruusukvitteni Chaenomeles japonica

Alataso

Humala Humulus Lupulus ‘Nordbrau’

Koreaköynnöskuusama Lonicera per. ‘Serotina’

Rajalla

Kesäomena Malus domestica ’Pirja’

Hurmehappomarja (ostoslistalla)

Karhunvadelma Rubus allegheniensis ’Sonja’

Pihaorjanlaakeri Ilex meservae ‘Little Rascal’

Syreeni (ostoslistalla)

Kirsikkaluumu Prunus cerasifera Podarok ’Pietarin lahja’

Sinikuusama Lonicera caerulea

Makeakirsikka Prunus avium ’Meelika’ (Suomi).

Pilarisinikuusi Picea pungens ‘Iseli Fastigiate