Permakulttuuria kaupungissa: periaatteiden soveltaminen

27.05.2020
Kaikki kiertää permakulttuuripuutarhassa. Tässä vesi kiertää kaivosta kasveille ja sieltä takaisin kaivoon.

Permakulttuurin 12 pääperiaatetta voi soveltaa esimerkiksi maatiloilla, yhteisöllisissä hankkeissa, yrityksen perustamisessa – ja omakotitalon pihalla! Kas näin me Kakskulmassa sovellamme permakulttuuria kaupungissa:

Vaali satoa. Permakulttuuriajatuksen mukaan olemme suosinut ensisijaisesti kasveja, jotka tuottavat syötävää. Ei kuitenkaan mitä tahansa syötävää, vaan mieluiten hyvänmakuista: hedelmiä, marjoja, yrttejä, sieniä ja toivottavasti esimerkiksi perunaa, lehtikaalia, avomaan kurkkua, herneitä, papuja, tomaatteja ja pinaatteja, kunhan saamme ehkäpä kesällä 2021 kasvilaatikot rakenneltua. Sadon vaalimisen nimissä päätin myös olla edes aloittamatta suosittua taistelua vuohenputkea vastaan ja ihan vaan syödä niitä, satoahan se vuohenputkikin on!

Havannoi ja vuorovaikuta sekä Hyödynnä muutokset luovasti. Myönnetään, että kylvin tänä keväänä suoraan pihamaalle lehtikaalia, hernettä, papua ja pinaattia, mutta olen kyllä todella yllättynyt, josta niistä jotain tulee! Jotenkin veikkaan, että tonttipupu tai kaalikoi tai joku muu hittiäinen ehtii tuhota kaiken, jos siellä nyt mikään edes itää. Toivon kuitenkin, että tällä kokeilulla on jokin tarkoitus, josta voin oppia jotakin hienoa ensi vuotta ajatellen. Voihan olla, että joku pinaatti paljastuukin ihan mahtavaksi maanpeitekasviksi, ken tietää.

Tämä ei ole mikä tahansa risukasa, vaan naapurin pihalta (luvallisesti) leikelty lehtipuuvesakko, joka saa hetken kuivahtaa ennen haketustaan hedelmäpuiden katteeksi.

Hyödynnä uusiutuvia resursseja sekä Älä tuota jätettä. Tavoitteena on, että puutarha pyörii omilla resursseillaan eikä siis vaadi erityistä hoitoa, kunhan kuulu tasapainon tila on saavutettu. Siellä sitten vesi ja ravinteet kiertävät ihan itsekseen ja voin vain välillä käydä ihailemassa miten hienosti sato kypsyy. Aion saavuttaa täydellisen zenin bokashoinnin, mahdollisesti myös tavallisen kompostin avulla. Mielikuvissani kaikki keittiöjätteet ja pihan lehdet ynnä muut kuolleet osaset päätyvät bokashin tai kompostin jälkeen puutarhan ihanaksi ja muhevaksi raaka-aineeksi, jossa kaikki kasvaa ah niin rehevästi!

Hyödynnä monimuotoisuutta. Eli ketään ei syrjitä, paitsi vähän kauriita ja lintuja, jos ne yrittää syödä kaiken sadon. Monimuotoisuus on myös monitasoisuutta: puutarha on pengerretty eri tasoihin ja kasvit kasvavat eri tasoissa (puita, pensaita, köynnöksiä, maanpeitekasveja, juurikasveja). Ajatukseni on bingota itseni kanssa, kunnes puutarhassa on niin monta eri lajia kuin vain mahtuu!

Suunnittele isoista linjoista pienempiin sekä hyödynnä pieniä ja hitaita ratkaisuja. Pihan perustaminen on aina prosessi (paitsi ehkä telkkarin muutosohjelmissa!), ja meillä sen suunnittelu on edennyt ainakin hi-taas-ti ja ha-vain-noi-den (tavutetaanko sitä edes noin? Osaanko enää tavuttaa? T: suomen kielen maisteri vm. 2012). Pihan perustoimintojen sijoittelun jälkeen siis ihmeteltiin, että mistä aurinko paistaa ja ei paista, mistä tänään tuulee ja minne kaikki se vesi menee, joka ei imaissut itseään ikkunanraosta sisään ennen kuin saimme smyygit paikoilleen.

Näiden havaintojen perusteella valittiin sitten ensin paikat puille, sitten muille. Istutushommat aloitettiin viime syksynä isoista linjoista ja tänä keväänä siirryttiin pienempiin yksityiskohtiin. Näkösuojaksi pihalle emme jostain mielenvikaisesta syystä millään halunneet esimerkiksi helppoa puuaitaa, vaan oikein tosi hitaan ratkaisun eli erilaisia pensaita ja köynnöksiä. Ehkä jo kuuden vuoden päästä olemme saaneet peitettyä naapurin lapset näkyvistä, ainakin jos ne lapset lopettavat kasvamisen ensin.

Ilmaista vettä sadevesitynnyrillä! Vielä kun saisi rännit katolle ja jonkun putken tähän, niin sinne kerääntyisikin jotain…Huomaa myös näppärä hana, josta kastelukannu on helppo täyttää.

Kerää ja varastoi energiaa. Tässä olen henkilökohtaisen kokemuksen perusteella jo tosi edistyneellä tasolla, sillä välttelen taitavasti kaikenlaista evien liikuttelua ja energiankulutusta, paitsi jos kyseessä on Netflixin energiankulutus. Puutarhan näkökulmasta sovellan ideaa niin, että hommasin pari sadevesitynnyriä kastelun helpottamiseksi. Tämän periaatteen alle menee jo aiemmin mainittu kasvinosien kohteleminen resurssina jätteen sijaan sekä typensitojakasvien käyttö – näin säästyy typpilannoitteen verran rahaa ja vaivaa.

Yhdistä, älä erottele. Puutarhan suunnittelun lähtökohta on ollut se, että ei ole erikseen hyöty- ja koristekasvialueita, vaan kaikki saavat bailata keskenään, ihmisetkin siellä kasvien ja etanoiden joukossa. Niinpä esimerkiksi grillaus, ulkoruokailu ja yrttien ja raparperin kasvattaminen tapahtuu kätevästi samassa paikassa.

Hyödynnä reunat. Puutarhamme rajautuu (hyvin pieneen) metsään, ja tarkoitus on antaa tontin takaosan palautua luonnontilaansa, kunhan sieltä saadaan hieman epäluonnolliset puu- ja kamakasat pois. Metsän ja puutarhan rajalla sitten toivottavasti tapahtuu ihmeitä, kun kahden maailman eliöstöt kohtaavat! Kun soveltaa permakulttuuria kaupungissa, voi reunoiksi tietysti ajatella myös terasseja ja seinänvierustoja, jotka tarjoavat suojaa esimerkiksi kasvatuslaatikoille ja ruukkuyrteille.

Arvioi toimintaasi ja ota vastaan palautetta. Luotan siihen, että kasvit kyllä kertovat, missä viihtyvät ja missä eivät. Pystyynkuoleminen on arvokasta palautetta, kun sitä kuivaa rankaa oikein silmin katsoo! Siirtelen ja kokeilen uusia lajeja sitten tarkkasilmäisten havaintojeni mukaan. Pyrin myös seuraamaan ja kuuntelemaan itseäni viisaampia ja kokeneempia permakulttuuri- ja puutarhakonkareita – monta loistavaa vinkkiä olenkin jo saanut täältä nettiyhteisöstä, joten tähän loppuun esitän kiitoksen kaikille, jotka jakavat kokemuksiaan ja tietoaan somessa ja blogeissa!

Lue myös: 

Permakulttuuria kaupungissa: suunnittelu

Kakskulman pihan perustaminen: pihan huoneet

Kakskulman pihan perustaminen: uuden pihan kasvivalinnat