Tulvakynnys estää veden lainehtimisen kylpyhuoneesta kuiviin tiloihin.
Kylpyhuoneeseen on säädösten mukaan tehtävä tulvakynnys, eli riittävän korkea kynnys, joka estää vettä lainehtimasta kuivien tilojen puolelle, jos vaikka tulee vesivuoto tai tykkää leikkiä merihätää suihkussa.
Meillehän ei kaupan valmiskynnykset sopineet (koskas mikään valmisratkaisu meille kelpaisi…), joten päädyimme tekemään kynnyksen(kin) itse.
Välillä rakentaminen on itsensä kannalta kovissa ristiriidoissa, ja tulvakynnys on yksi sellaisista tapauksista. Sen tulee toisaalta olla korkea, jotta se merihätä pysyisi siellä märkätilan puolella. Toisaalta kynnys ei nimenomaan saa olla korkea, koska esteettömyysmääräysten mukaan huonojalkaisten tai pyörätuolien kanssa liikkuvien olisi päästävä suihkuun ilman vuoristorataa.
Olemmekin lystikkäässä tilanteessa, jossa virkamies on antanut liikkumavaraa kynnykselle seuraavasti: minimikorkeus kostealla puolella on 15 mm, mutta maksimikorkeus 20 mm. Kuivan tilan puolella minimiä ei ole.
Tulvakynnyksen suunnittelussa tärkeimmät paukut onkin laitettava heti alussa korkojen laskemiseen: mikä on tulevan lattian korko toisaalta kylppärin, toisaalta kuivan tilan puolella? Sitten vain muotoilemaan kynnys sopivan korkuiseksi niin, että koko komeus pysyy alle 20 mm:n korkeana lopullisessa asussaan.
Ensin ajoimme kertopuusta profiililtaan L-muotoisen kynnysaihion.
Tulvakynnyksen tulee vesileikkejä ajatellen olla sitä paitsi vedenkestävä. Aloitimmekin kynnyksen askartelun jo ennen kylppärin vesieristeen levitystä, sillä näin saimme nostettua vesieristeen yhtenäisenä myös kynnyksen päälle.
Sitten mittailimme kynnykselle paikan: mitat otettiin vastapäisestä seinästä, jotta kynnys kulkee oviaukossa suoraan huoneen suuntaisesti.
Pientä mallailua lopullisten pintamateriaalien kanssa: kylppärin 10×10-laatta ja olohuoneen saarniparketti…
…mallailussa on hyvä huomioida myös laatan alle tuleva laasti ja parketin alle tuleva alushuopa. Nämä mielessä testasimme kynnyksen pinnaksi tulevaa tammikynnystä parketin päälle. Hyvältä näyttää!
Liiman levittämisen jälkeen pitää tietysti vielä tarkistaa, että kynnys kuivuu vaateriin ja tarpeen mukaan säädellä se kohdilleen.
Vedeneristyksestä ei ollutkaan tämän parempaa kuvaa, mutta eriste erottuu ruskeana: samaa kamaa levitettiin siis lattian lisäksi myös kynnyksen päälle.
Pikakelaus kuukausia eteenpäin: kylpyhuoneen laatoituksen ja saumauksen, parketin asennuksen ja oven kiinnittämisen jälkeen päästään kiinnittämään tammikynnys. Parketista leikattiin kynnyksen L-muotoon sopiva pala, ja kertopuun ja parketin väliin jätettiin liikuntasauma.
Tammikynnyksen liimasimme kertopuuhun ja varmistimme kiinnityksen vielä viimeistelynaulaimella kuvasta katsoen kynnyksen alareunasta, joten naulanreiät jäävät alumiinisen kulmalistan alle. Kylpyhuoneen puolelle vesieristettä sievistämään ostimme alumiinikulmanlistan (25 x 15 mm), josta leikkasimme karmin muotoon sopivan profiilin.
Liimasimme alumiinilistan elastisella Masa-massalla, joka kestää kosteutta.
Valmis!
Valmiista tulvakynnyksestä tuli varsin siisti ja imurikin kulkee sen yli sutjakasti!
Bonuksena vielä kuva kylppärin ulko-ovesta! Tähänkin tuli alumiinilistaa, joka ujutettiin ovilistojen alle. Puulistat taas jätettiin hieman irti lattiasta mahdollisen kastumisen estämiseksi.
Nora – sisustusintoilija, rakentajanoviisi ja kirjoittaja.
2 kommenttia
Eero Isoranta
Hei. Miten suihkutilan ilmanvaihto on hoidettu ? Usein ainoa tuloilma tulee pesuhuoneen oven alta huoneistosta. Tällöin oven ja kynnyksen väliin täytyy jättää noin 10 mm rakoa.
Heippa, juuri niin tässäkin on tehty, eli kylppärin oven ja tulvakynnyksen välissä on rako tuloilmaa varten. Poistokanava lähtee tavalliseen tapaan suihkun yltä.
Hei. Miten suihkutilan ilmanvaihto on hoidettu ? Usein ainoa tuloilma tulee pesuhuoneen oven alta huoneistosta. Tällöin oven ja kynnyksen väliin täytyy jättää noin 10 mm rakoa.
Heippa, juuri niin tässäkin on tehty, eli kylppärin oven ja tulvakynnyksen välissä on rako tuloilmaa varten. Poistokanava lähtee tavalliseen tapaan suihkun yltä.