Lokakuun #suuntanaomavaraisuus-yhteispostaussarjan teemana on erilaiset rakennukset ja rakennusprojektihaaveet – linkit Tsajut-blogin Satun ja Korkealan Heikin luotsaamien muiden omavaraisbloggajien postauksiin löytyvät jutun lopusta!
Yksi asia, jonka päätimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa rakennusprojektiamme (eli joskus 1700-luvun alkupuoliskolla), oli sadevesiketjut.
Edelliseen postaukseeni viitaten voisi kysyä, onko viisasta tehdä nykytaloon sadevesijärjestelmä, joka perustuu sadeveden lähes hallittuun roiskumiseen. Vastaus on: ei varmaankaan. Tosin syöksytorvet eivät mielestäni ole ihan ongelmattomia nekään, joten vetelää suota siellä sun täällä.
Sadevesiketjut meille nyt kuitenkin tuli (…tai tulee…work in progress), joten seuraavaksi esittelen, miten me asian ratkaisimme. Täytyy sanoa, että asiasta löytyy todella huonosti tietoa, eikä varsinkaan suomeksi, joten olemme soveltaneet eri lähteistä keräämiämme tietoja sekä tehneet Myytinmurtaja-tasoisia small scale -testejä, joiden perusteella kävi muun muassa ilmi, että vesi on maailman ainoa elementti, jonka ei tarvitse noudattaa fysiikan lakeja tai mitään muutakaan logiikkaa.
Maailmalla sadevesiketjuja ja niiden kiinnikeitä voi tietenkin ostaa tuosta vain kaupasta, mutta MINKÄÄN valtion Amazon ei halunnut toimittaa kiinnikkeitä Suomeen (nyt näköjään suostuisivatkin?). Hakusanalla rain chain gutter clip löytyy joka tapauksessa erilaisia kiinnikkeitä, joista sopii lähtee soveltamaan omaa versiota – säästöä itse tekemällä ainakin tulee!
Miten sadevettä hallitaan?
Minikertaus sadevesien hallinnasta: katolle sataa vettä, jonka ei haluta valuvan pitkin seiniä mädättämässä rakenteita. Siksi katoissa on räystäät. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi laitetaan räystäskourut, jotka kaatavat veden haluttuun paikkaan. Yleensä räystäskouru kaataa veden talon nurkkaan pitkin kulkevan syöksytorven kautta rännikaivoon, mutta jos on hyvin esteettisesti rajoittunut ja jääräpäinen ihminen, voi syöksytorven sijaan valita myös sadevesiketjun, jonka toinen pää on kiinnitetty rännikaivoon.
Kun lähtee suunnittelemaan talonsa sadevesijärjestelmää (tai siis yleensä KVV-suunnittelija hoitaa varsinaisen suunnittelun), kannattaa ratkaisu sadevesiketjujen ja syöksytorvien välillä tehdä jo hyvissä ajoin. Valittu metodi vaikuttaa nimittäin jo alkuvaiheen maatöihin, kun maaurakoitsija kaivelee sadevesikaivot ja rännikaivot paikoilleen.
Syöksytorvien kanssa rännikaivot sijoitetaan yleensä melko lähelle talon nurkkia, mutta sadevesiketjun kanssa pitää olla tarkempi: ketju toimii parhaiten, kun se saa roikkua vapaasti suoraan alaspäin, jolloin kaivo pitäisi onnistua sijoittamaan riittävän kauas talon nurkista: oikeaa kohtaa voi laskea mittaamalla räystään + rännikourun etäisyyden seinästä ja miettimällä, kiinnittääkö sadevesiketjun kourun päästä vai kutakuinkin siihen, mistä syöksytorvikin lähtisi.
Opas: näin teet sadevesiketjut
Me päätimme kiinnittää ketjut syöksytorvien paikalle. Kävimme katsomassa erästä noin 15 vuotta vanhaa taloyhtiötä, jossa perinteiseen tyyliin rännikourua oli jatkettu hieman kauemmas talosta (idea on hyvä: vesi johdetaan etäämmälle seinistä) ja ketju roikkui vapaasti päädyn yli.
Lähes kaikki taloyhtiön kourut olivat vääntyilleet, mikä viittaisi siihen, että ne ovat taipuneet joko lumen painosta tai siksi, että ketjuihin on joinain talvina päässyt jäätymään raskaita jääkimpaleita, jotka ovat sitten vääntäneen rännikouruja päistään. Jostain jännittävästä syystä tämän vakoilemamme taloyhtiön sadevesiketjut myös johtivat veden suoraan maahan, vaikka olen melko varma siitä, että salaojat ynnä muut hienot järjestelmät oli keksitty jo nolkytluvun puolivälissä.
Erinomaisten hienojen testiemme seurauksena selvisi seuraavaa:
- Jos ketjun kiinnittää lappeeseen ja laittaa vain roikkumaan syöksytorven aukosta, ei vesi suostu koskemaan siihen.
- Jos aukon ylitse asettaa jonkinlaisen tikkumaisen esineen ja ripustaa ketjun keskeltä tikkua, vesi suihkuaa ketjun yli ja roiskuu mihin sattuu.
- Jos aukkoon muotoilee ikään kuin siivekkeellisen U-kirjaimen muotoisen tikun ja laittaa ketjun roikkumaan sen alimmasta kohdasta, vesi kulkee aluksi kivasti pitkin tikkua ja unohtaa puolivälissä pintajännityksensä roiskuen joka paikkaan.
- Jos tekee kuten kohdassa 3 mutta kiinnittää ketjun useammasta lenkistä, jolloin kiinnitykseen muodostuu ns. ketjuklimppi, hidastuu rännikourusta tuleva vesi sen verran, että se malttaa useimmissa tapauksissa lähteä valumaan ketjua pitkin.
- Jos vettä sataa hyvin vähän tai hyvin paljon, menee joka tapauksessa osa siitä ohi. Osa roiskuu ohi ketjun, vaikka vettä sataisi keskinkertaisestikin.
- On hyväksyttävä, että 100 % vedestä ei tule koskaan kulkemaan ketjua pitkin. Yllättävän iso osa kuitenkin päätyy sinne minne pitääkin, mikä selvisi lukuisissa ämpäritesteissämme (ihanteellisesti ehkä 95 %?).
Vääntelimme tukikoukut ylijääneistä muuraussiteistä (zero waste -pisteitä!) mutta mikä tahansa ruostumaton ja jämäkkä rautalanka kelpaa.
Vautsi, sadevesiketjut voisivat itse asiassa olla täälläkin hyvä ratkaisu muutamaan kohtaan. Näitä voisikin testailla samalla kun virittelee muuta sadevedenkeräystä. Kiitos ideasta!
Kiva kuulla! Meilläkin ajatuksena johtaa kesäisin pari ketjua sadevesitynnyreihin, niin saadaan kasteluvettä talteen.
Kauniita tuollaiset sadevesiketjut!
Näin sadevesiketjun yksillä asuntomessuilla ja siitä lähtien se on ollut suunnitelmissa. En uskonut että sen tekeminen olisi noin hankalaa.
Hah, ei mekään! Yllättävän monimutkainen prosessi saatiin tästäkin muka-yksinkertaisesta asiasta aikaiseksi…
Tää on hirmu mielenkiintoista! Meillä on myös talossa sadevesien hallinnassa haasteita ja ketju on yksi vaihtoehto jota oon miettinyt. Pointsit Myytinmurtaja-henkisistä small scale-testeistä 🙂 erittäin kiitettävää paneutumista aiheeseen!
Kiinnostava postaus sadeveden hallitsemista tavalla, josta en ole koskaan kuullutkaan.
Toivottavasti mahdollisimman moni uutta suunnitteleva tai omaa systeemiään remontoiva lukee tämän.
Sadeketjut on kivan näköisiä 🙂 Onko teillä nuo ketjut kiinnitetty rännikaivoon vai pääseekö ketju heilumaan vapaana kovien tuulien aikaan?
Heippa, ei olla toistaiseksi kiinnitetty alhaalta, mutta helpostihan ne saisi jollain rautalangalla kiinni, jos näyttää tarpeelliselta. Tarkoitus on maisemoida rännikaivot kivenmurikoilla, joten ketju jäänee mukavasti kivien alle/väleihin kiinni eikä pääse heilumaan tuulessa.
Ihana testaus yhteenveto! Hyvin olette perehtyneet asiaan.
Meillä on sadevesiketju ollut vuosia lasikasvihuoneen sadevesikourussa. On vaan miniatyyri mittakaavassa verrattuna teidän talon ketjuihin. Se on ohutta ketjua ja kiinnitetty sadevesitynnyrin kanteen alaosastaan. On kyllä toiminut tosi hyvin!
Kuulostaa tosi hyvältä ratkaisulta! Jos meilläkin olisi hieman lyhyemmät ketjut niin oltaisiin varmaan uskallettu ottaa ohuempaa tavaraa.
Lämmin kiitos tästä artikkelista. Lapsuudenkotini 60-luvun arkkitehtuuriin ketju sopi loistavasti, ja nyt tehdään omaankin tarpeeseen. (Testienne ansiosta edes muutama sudenkuoppa välttäen.) Onnea projekteillenne jatkossakin!
Mahtavaa, jos pääsette hieman helpommalla meidän kokeilujen ansiosta ja tsemppiä askarteluun!