Nyt kun lopputarkastus on pidetty ja Kakskulman kaksi taloa pihoineen ja autotalleineen ovat virallisesti valmiit, on aika katsoa, paljonko rahaa meni! Kunnon Grand Designs -tyyliin muistellaan myös, paljonko luulimme, että sitä menisi…
Koska meidän projektimme on monella tapaa poikkeuksellinen, en avaa jokaisen osa-alueen euromääriä erikseen. Jos nyt suunnittelee rakentamista, ei saa hirveästi mitään irti tiedosta, montako euroa me maksoimme lattialämmityksestä vuonna 2019.
Sen sijaan ajattelin eritellä, missä suhteessa rakennusprojektin osa-alueet ovat toisiinsa, eli mitkä asiat haukkaavat budjetista eniten ja mitkä taas vähiten. Talobudjettia nyt laativan on helpompi suunnitella rahankäyttöä, kun ymmärtää, ettei keittiön kivitason vaihtaminen laminaattiin hyödytä mitään, jos yksitasoisen puurankalaatikon sijaan päättääkin rakentaa tähdenmuotoisen hirsilinnan, jossa on lintujenbongaustorni ja viinikellari.
Siihen liittyen: kannattaa muuten lukaista myös tämä aiempi postaus siitä, millaiset ratkaisut rakentamisessa voivat ensikertalaiselle osoittautua yllättäviksi hiteiksi ja hudeiksi rahankäytön suhteen.
Meidän projektin vertailukelpoisuutta muihin omakotihankkeisiin hankaloittavat muun muassa nämä syyt yksin ja yhdessä:
- Rakennusprojektiin kuului kaksi yksilöllistä hirsitaloa.
- Kummatkin talot ovat L-muotoiset.
- Toisessa talossa on kellari, toisessa ullakko ja parvi.
- Tontti on pitkä ja kapea rinnetontti ja talot korkeita.
- Materiaaleissa ja ratkaisuissa ei haluttu tinkiä.
- Sen sijaan tingittiin työvoimasta, eli mahdollisimman suuri osa tehtiin itse (myös tekniikan osalta, eli vesi-, viemäröinti-, ilmastointi- ja sähkötöissä työvoiman osuus on harvinaisen pieni ja näiden työvaiheiden kokonaiskustannukset siten poikkeuksellisen alhaiset suhteessa muihin osioihin).
- Itse tekeminen vei aikaa seitsemän vuotta, joten rakennustavaroiden hinnat ehtivät muuttua moneen kertaan projektin aikana.
Eri työvaiheiden kulut prosentteina
Meidän projektissa suurimmat yksittäiset kulut olivat tontti (22 %) ja kahden talon hirsirungot pystytyksineen ja vesikattoineen (20 %). Ne vievät kokonaisprojektin kuluista keskenään siis jo 42 %, ja muut osuudet ovatkin oikeastaan vain niitä pieniä puroja, joista kasvaa isoja summia – suuruusjärjestyksessä ne jakautuivat meillä näin:
Maatyöt 8,3 %
Pihatyöt 5,6 %
- pihan muokkaus, mullat ja sepelit 2,5 %
- terassit 1,6 % (tehtiin itse)
- sokkeleiden pinnoitus 0,8 % (tehtiin itse)
- tukimuuri 0,6 % (tehtiin itse)
- jätekatos ja postilaatikko 0,1% (tehtiin itse)
Sisärakenteet 4,8 %
- kuivien tilojen parketit ja laatat 1,5 % (asennettiin itse)
- portaat 1,2 %
- väliovet 0,5 % (asennettiin itse)
- sisäkatot (kuusipaneelia ja kipsilevyä) 0,5 % (tehtiin itse)
- kuivien tilojen kipsilevyseinät 0,4 % (tehtiin itse)
- märkätilojen vesieristys ja laatoitus 0,4 % (tehtiin itse)
- märkätilojen kahitiiliseinät 0,2 % (tehtiin itse)
- listat 0,1 % (tehtiin itse)
Kalusteet 4,6 %
- keittiön kaapit (rungot Ikea, ovet Doorie) 1,5 % (asennettiin itse)
- kodinkoneet 0,7 % (asennettiin itse)
- keittiön tasot, hanat & altaat 0,7 %
- kph kivitasot, hanat & altaat 0,7 %
- seinä-wc:t 0,5 % (asennettiin itse)
- kylpyhuoneen kaapit (rungot Ikea, ovet Doorie) 0,3 % (asennettiin itse)
- vaatekaapit (Ikea) 0,2 % (asennettiin itse)
Ikkunat ja ovet 4 % (ovet, smyygit ja listoitukset asensimme itse)
Liittymät 4 %
Lämmitys 3,7 %
- maalämpöpumppu 1,3 %
- maalämpöporaus 1,2 %
- lämmönjakelu 1,2 %
- koko lämmitysjärjestelmä otettiin asennettuna
Perustukset 3,7 % (tehtiin itse)
Suunnittelu 3,7 % (sähköt suunniteltiin itse)
Alapohja 2,9 % (josta ontelolaatat 1,8 %)
- Raudoitukset ja eristykset tehtiin itse, betonivalu ja ontelolaatat ulkoistettiin.
Takat, kiukaat ja hormit 2,9 % (joista hormien osuus 1 %)
- Takat ja hormit tilattiin asennettuina. Kiukaat asennettiin itse.
Uima-allas 2,7 %
- Allasraudoitus ja -valu sekä putki- ja laiteasennukset teetettiin ammattilaisilla, itse tehtiin eristykset, vesieristykset ja laatoitukset.
Ilmastointi 1,5 %
- Kaikki asennustyöt tehtiin itse. Meillä kanavia ei juurikaan tarvinnut eristää, sillä suurin osa kulkee lämpimässä tilassa.
Yläpohjan eristeet 1 %
- Valittiin “pikkasen parempaa” eli Huntonia, ja ontelopuhallus toi myös lisähintaa.
Vesi ja viemäröinti 0,7 %
- Putkivedot tehtiin putkiasentajakaverin avustuksella.
Sähkö 0,7 %
- Toteutettiin tutun ammattilaisen kanssa talkoohengessä, joten summa koostuu oikeastaan vain materiaaleista, kytkennästä sekä tarkastuksesta.
Sauna 0,7 % (tehtiin itse)
Rännit ja kattoturvatuotteet 0,7 % (asennettiin itse)
- L-muotoiset talot kasvattavat rännien ja esim. kattosiltojen määrää, kun läpiviennit ovat etäällä toisistaan.
Ranskalaiset parvekkeet + parven kaiteet 0,5 % (asennettiin itse)
Vakuutukset 0,5 %
Valaistus 0,5 % (asennettiin itse)
- Tämä koostuu lähinnä ulkovaloista ja Philips Hue -valoista, sillä pääosin sisävalaistus koostuu perinteiseen tapaan irtovalaisimista eikä kiinteistä ledeistä, kuten nykyään useimmiten on tapana.
Jätekulut 0,3 %
- Lajittelimme kaiken itse työmaalla ja kuljetimme kaatopaikalle vuokrapakulla, josta syntyi suurimmat kulut. Toki vuokrapakulla kärrättiin usein samalla myös materiaaleja rautakaupasta.
Haluaisin kiinnittää arvon lukijan huomion etenkin siihen, miten suuri osuus toteutuneesta budjetista meillä meni maanrakennukseen ja pihaan. Ei sitä turhaan vitsailla, että moni unohtaa pihan budjetista kokonaan ja tuija-aitaa istutetaan sitten nollabudjetilla “joskus tulevaisuudessa”, mihin saakka olohuoneen ihanista maisemaikkunoista tuijotellaan sora- ja lautakasoja. Pihaan kuluu ihan aikuisten oikeasti PALJON rahaa vaikka ei mitään kovin erikoisia juttuja havittelisikaan. Tässä laskelmassa ei nimittäin ole edes kasveja mukana, koska molempien talojen asukkaat ovat itse ostelleet ja istutelleet puita, pensaita ja perennoja omaan tahtiinsa.
Millainen neliöhinta projektille saatiin?
Kokonaisneliöhinnaksi projektillemme tuli 3 170 euroa, ja ilman tonttia neliöhinta on 2 490 euroa. Jos talon teettäminen muuttovalmiina tai muutoin urakoitsijoita käyttäen maksaa tällä hetkellä noin 3 000-4 000 euroa neliö, niin sanoisin, että itse tekemällä on kyllä mahdollista saada ihan hyvää säästöä. Aikaahan itse rakentaminen vie, mutta hitaan rakentamisen eduista (myös budjetin suhteen), olen kirjoitellut tässä aiemmassa postauksessa.
Kun aloitimme rakentamisen, pidettiin normaalina neliöhintana kai noin 2 000-2 500 euroa. Me tietysti arvioitiin pääsevämme 2 000 euroon neliöltä, kun kerran itse tekemällä säästettäisiin niin muhevia summia. Alkuperäinen budjettimme omalle talolle oli muistaakseni 400 000 euroa, joka nousi äkkiä 450 000 euroon. Kokonaiskustannuksiksi hahmottelimme kaiketi 620 000 euroa. Ja aluksi kuvittelimme muuttavamme taloon vuoden tai ehkä nyt korkeintaan puolentoista vuoden kuluttua aloituksesta (meinaan tukehtua nauruun joka kerran, kun ajattelen tätä).
Ja nyt seuraa Grand Designista tuttu shokkiyllätys: kumpikaan arvio ei pitänyt paikkaansa! Alkuperäiseen hatusta vedettyyn veikkaukseen verrattuna budjetti ylittyi 35 prosentilla ja aika-arvio 366 prosentilla.
Kaiken kaikkiaan rakennusexcelimme (johon on uskollisesti kirjattu lähes jokainen polyuretaanipurkki, työhansikaspakkaus ja teippirulla) viimeisellä rivillä lukee summana hieman vajaat 840 000 euroa. Kuulostaa järkyttävän isolta rahamäärältä (jonka kertominen julkisesti suoraan sanoen hävettää: kai nyt fiksu ihminen olisi osannut rakentaa halvemmalla, mistä voinemme vetää johtopäätöksen, että olemme höplästä vedettäviä pönttöpäitä) – kunnes muistaa, että sehän sisältää tosiaan KAKSI taloa, ja vieläpä pääkaupunkiseudulla kehä kolmosen sisäpuolella.
Tässä kun kirjoitin tuon, aloin ihmettelemään, että mistä ihmeestä kaikki tämä raha on projektiin sitten tullut, koska anopin edellisen kodin myynnistä, meidän entisen kerrostaloasunnon myynnistä ja meidän nykyisestä lainasta ei tule lähellekään noin isoa summaa. Että kyllä se vain ihmeellisesti toimii niin, että palkkarahoilla saa ostettua aika paljon raksakamaa, kun ei käytä rahaa oikeastaan mihinkään muuhun. Mitä pidemmälle projektia tultiin, sitä kalliimpia ideoita alkoi sitä paitsi tulla, kun huomattiin, että pikkuhiljaa ostelemalla voikin saada kaikenlaisia kivoja laattoja ja valaisimia ja paneeleja, vaikka alun perin oltiinkin ajateltu säästävämme näissä. Tämäkin ehkä selittää budjetin paisumista…
Espoossa myytyjen 2020-luvulla valmistuneiden omakotitalojen toteutuneet neliömyyntihinnat ovat viime aikoina pyörineet keskimäärin 5 000 eurossa, että ei kai me ihan pölkkypäitä sitten kuitenkaan olla (vaikka ei kyllä todellakaan olla myymässä!!!).
Ei kommentteja