On tullut tässä putkia laiteltua, huhhuh. Kunhan piirustuksia oppii tulkitsemaan ja muutamat perusperiaatteet ovat selvillä, niin viemäriputkien asentaminen sujuu ihan mukavasti näin ensikertalaiseltakin.
Viemäriasennus for dummies
Viemärit ovat joko vaaka- tai pystyviemäreitä. Vaakaviemäreiden tulee kaataa oikeaan suuntaan eli poispäin talosta. Oikea laskukaltevuus on 1,5-2 cm metrillä. Joidenkin lähteiden mukaan tätä jyrkemmissä kaltevuuksissa neste hulahtaisi kiinteä tavaran alta, jolloin kakka jämähtäisi putkeen – tämä väite on KVV-valvojamme mukaan todistettu vääräksi jo vuosia sitten. Esimerkiksi 45 asteen kulmassa kulkevat putket on kuitenkin vaikea kannakoida, joten kovin jyrkkiä putkia kannattanee vältellä.
Mitä materiaalivaihtoehtoja on? Putket voivat olla muovia (jota itse käytimme), valurautaa tai ääntä eristävää viemäriputkea (Uponor Decibel), joka on tavallista kalliimpaa (ja hiljaisempaa!) muoviputkea.
Mitä tavaraa tarvitaan? Vessanpöntöltä lähtee 110 mm paksuinen viemäriputki, ja siten myös runkoputket ovat yleensä 110 mm paksuja – pääasia on, ettei putkikoko pienene virtaussuunnassa. Pesualtailta ja suihkuilta lähtee yleensä 75-millinen putki, myös 50-millinen on mahdollinen. Putken koko määräytyy normivirtaaman mukaan, joten tarkista oikeat koot viemärikuvistasi. Lisäksi tarvitaan kulma-, haara-, jatko-, supistus- ja puhdistusyhteitä.
Kuinka paljon tavaraa tarvitaan? Mittaa erikokoisten putkien määrä metreissä ja heitä päälle ekstraa. Laske piirustuksista puhdistusyhteiden ja haarojen määrä. Hahmottele, kuinka montaa kulmayhdettä suurin piirtein tarvitaan. Kuten putkimieskaverimme totesi: kulmia ei voi koskaan olla liikaa, vaan aina joutuu ostamaan lisää! Kulmiakin on erilaisia; sellaisia, joissa on muhvi molemmissa päissä (me käytimme pääosassa näitä), ja sellaisia, joissa on muhvi vain toisessa päässä.
Meidän projektissamme (eli kahteen taloon) kulmien menekki oli tämä, mutta kaikkihan riippuu siitä, kuinka monta viemäriä talossa on ja kuinka kaukana ne ovat toisistaan – ehkä tämä auttaa kuitenkin hahmottamaan määriä:
110 mm 45 asteen kulmia 30 kpl
110 mm 30 asteen kulmia 10 kpl
110 mm 15 asteen kulmia 8 kpl
75 mm 45 asteen kulmia 38 kpl
75 mm 30 asteen kulmia 10 kpl
75 mm 15 asteen kulmia 8 kpl
Mitä kulmia milloinkin käytetään? Tavallisen 90 asteen kulman saa asentaa vain ensimmäiseksi kalusteelta lähteväksi kulmaksi. Tämän jälkeen 90 asteen kulmat tulee tehdä mieluummin kahdella 45 asteen kulmayhteellä. 30 asteen ja 15 asteen kulmia käytetään lähinnä putken hienovaraiseen ohjailuun, jotta se kulkisi oikeassa kaltevuudessa tai vaikkapa halutun etäisyyden päässä seinästä. Kuten yllä näkyy, neljävitosia kuluu reippaimmin.
Miten viemäriputkien asentaminen etenee?
Jos viemärillä on läpivienti ontelolaatassa, niin muista tukkia ontelo ennen putken asentamista, jottei myöhemmin valettava betoni valu onteloon. Me käytimme ylijäämästyroksia, myös villaa voi käyttää.
Viemäriputkien mittaaminen ja leikkaaminen. Laske, kuinka paljon putken on tultava yli ontelolaatan pinnasta, jotta se ulottuu tulevan lattiavalun päälle. Putken olisi hyvä tulla varmuuden vuoksi noin 10 cm tulevan lattiapinnan yläpuolelle, jotta se ei vahingossakaan jää liian lyhyeksi. Putki voidaan sahata oikeaan mittaan kalusteiden asennusvaiheessa. Jotta lattian vesieristyksestä saadaan tiivis, lattian vedeneriste sivellään lattiasta putken pintaan. Tämän vuoksi putki katkaistaankin hieman lopullisen lattiapinnan yläpuolelta. Lattiakaivojen ja seinä-wc:iden kanssa putkien mitoitus tulee tehdä tarkemmin, sillä molemmat asennetaan putken muhvipäähän. Jos kuitenkin sattuu virhe, voi tilanteen korjata pystyputkeen tarkoitetulla irtomuhvilla. Käsienpesualtaiden viemäriputket ovat muhvittomia, sillä niihin yleensä asennetaan HK-tiiviste.
Viemäriputkien kannakointi. Jos viemärit eivät jää valun alle, ne pitää kannakoida joko seinään tai kattoon. Pelkän sorapatjan varaan viemäriputkistoa ei voi jättää, sillä maa voi painua.
Kannakoinnissa voi käyttää esimerkiksi konsolikannakkeita, tai kuten me teimme, z-rautoja. Tuulettuvassa alapohjassa pitää käyttää korroosion kestäviä HST-kannakointitarvikkeita. Huomaa, että sinkittyjä, messinkisiä ja HST-tuotteita ei pidä sekoittaa keskenään samaan settiin, sillä pahimmillaan niiden yhdistäminen kiihdyttää korroosiota.
Viemärin tuuletus. Bonusvinkkinä sääntö, josta saimme kuulla KVV-valvojamme tarkastuksen jälkeen. Valvoja keksi huomautettavaa vain yhdestä asiasta: määräysten mukaan tuulettumaton vessan viemäri ei saa liittyä muihin viemäreihin kuin vasta alle metrin korkeudella runkoputkesta, jos pystyviemärin pituus on yli 1,5 m (monimutkaista, eikö? Alla oleva kuva toivottavasti selittää homman). Näin ollen meidän piti siis tehdä pari korjausliikettä autotallin kattoon, eli vetää vessanpöntön viemäri erikseen ja suihku ja lavuaari omana putkenaan, ja yhdistää nämä vasta lähempänä lattianrajaa. Meillä molemmissa taloissa viemäri tuulettuu nimittäin vain yhdestä kohtaa, eli vessaa ja kylppäriä ei tuuleteta erikseen (tulisi nääs liikaa rumia tötteröitä katolle).
Hei, mistä saa virallista tietoa siitä, ettei putkikoko saa pienetä virtaussuuntaan?
Hei! Löytyy täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171047
Luku 5, pykälä 25 “Jätevesien poisjohtaminen”
Varokaa tuota ohjetta josta voi saada harhaanjohtavan käsityksen: “. Muista lisätä mitoituksessa muhvivarat: 110 mm:n putki työnnetään muhvin sisään 6 cm:n verran, 75 mm:n putki 5 cm.”
110 mm putken muhvin pituus on 58 mm ja 75 mm putken muhvin pituus on 51 mm. Liitokseen tulee jättää paisuntavara joka 110 mm ja 75 mm putkella on 15 mm. Eli 110 putken saa työntää muhvin sisälle (58-15)mm eli 43 mm ja 75 putken vastaavasti (51-15)mm = 36 mm.
Kiitos tarkennuksista Jouni! En enää muista, mistä itse tuon ohjeen mitoitukseen saimme, mutta hyvin pärjättiin näillä hitusen laveammilla mitoilla (ainakin ovat pysyneet toistaiseksi paikoillaan) – nämä spesifimmät pituudet ovat kuitenkin hyviä vinkkejä tuleville rakentajille.
Tämäkin on jokseenkin järkeenkäypää etenkin jos putket kulkevat esim alapohassa, mutta mitä jos putket kulkevat betonin sisällä ja periaatteessa aina n +20 c lämpötilassa?
Kaikki kuvat eivät näy ?!
Kiitos huomiosta, osa kuvista oli näköjään jäänyt palvelimen vaihdossa matkan varrelle enkä ollut sitä huomannut! Nyt pitäisi taas näkyä.
-Liukuainetta laitetaan tiivisteisiin eikä putkien päihin.
-En suosittele viilaa käytettävän ollenkaan, ainakaan sisäpuolen jäysteen poistossa vaan ihan puukolla lähtee. Viila aiheuttaa karhean pinnan johon jää hiukset kiinni.
– 2cm/m koskee wc linjoja muissa riittää 1 cm/m. Suosittelen 1.5 cm /m muissa jos mahdollista.
– kannake väli ontelolaatoissa suosittelen 120cm – 150cm. Jos viemäri menee tukkoon 2m välillä putki voi mennä “banaanille” eikä enää suoristu tukoksen poiston jälkeen. älkää vaan laittako soratäyttöön 2m välillä. Joutuu melko varmasti piikkaamaan lattiat auki. Soratäytössä jos soraa tulee viemäri päälle alle 60cm kannake väli on n.80 cm + extra osan kohdalle.
– en ymmärrä miksi talon alla on rassausluukku kun sokkelin ulkopuolelle parin metrin päähän pitää asentaa tarkastusluukku ja n.35 cm lattian yläpuolelle tuuletusputkeen. Jos viemäri on tukossa ja avaa luukun talon alla kaikki paska vedet tulee talon alle ja ne haisee siellä kauan.
Mikä tuolle on tekninen syy, että haaroja ei saa yhdistää kuin alle metrin korkeudessa päärungosta? Uponorin oppaassa on samainen ohje, mutta mihinköhän tämä perustuu? Olen aikoinani tehnyt tuon väärin, koska yhdistin putket, jossain 1,5 metrin korkeudessa, pitäisikö tuon ilmetä jotenkin viemärien toiminnassa?
Se liittyi hajuhaittoihin jotenkin niin, että vessaa vetäessä lavuaarin hajulukko tyhjenee alipaineen vaikutuksesta, jos laskennallinen etäisyys näiden putkien välillä on liian pieni. Mistään katastrofista siis ei ole kyse!