Meille tulee tyhmä talo

Muistan, kun 2000-luvun alussa alkoi uumoilu siitä, milloin kotimme muuttuvat älykkäiksi: ihan pian lähes kaikki on automatisoitu, vessanpönttö lähettää terveystietosi jääkaapillesi, joka sitten tilaa terveysruoat suoraan kotiovelle, ihanaa! Se päivä ei ole ihan vieläkään koittanut. Monella kuitenkin on jo älykoti, jos sellaiseksi lasketaan koti, joka hyödyntää taloautomaatiota tai nettiin kytkettyjä IoT-laitteita.

Meille ei tule älykotia. Onko ratkaisumme nykypäivänä radikaali? En osaa sanoa, mutta osaan listata monta syytä, miksi me päätimme pitäytyä tyhmässä kodissa. Näistä voi olla apua muillekin älyratkaisujen pohtijoille:

Suunnittelu

Moni älylaite voi tuntua aluksi hauskalta vempaimelta, ja loppujen lopuksi useimmat ominaisuudet jäävät käyttämättä. On hyvä miettiä realistisesti, millaisia ominaisuuksia oikeasti tarvitsee. Joku voi vaikkapa toivoa, että keittiöstä saa kaikki pistorasiat pois päältä, jottei Pilli-kissa väännä liettä päälle isäntäväen ollessa pois kotoa. Ihan vain Pillin takia päädytään valitsemaan kallis automaatiojärjestelmä, josta voi napsautella sovelluksesta rasiaryhmiä päälle ja pois. Sama asia onnistuu kuitenkin myös perinteisellä sähkösuunnittelulla sijoittamalla sähkökaapin etäohjattavan sulakkeen.  Jos sulakekaappi sijaitsee eteisessä, siitä voi napsauttaa sulakkeet manuaalisesti pois päältä kotoa lähtiessä.

Kotiautomaatiojärjestelmillä voi toteuttaa kaikenlaisia hienoja monimutkaisia säätöjä, kuten että kello 19.00 syttyvät lamput 1, 5 ja 9 ja tiistaisin 19.15 lamput 2 ja 4. Jos tämä tuntuu tärkeältä, niin sittenhän automaatio hankittava. Meidän on ollut hyvin vaikea keksiä käytännön iloa tämäntyyppisestä ohjelmoinnista.

Moni pitää tärkeänä lämpötilan ja laitteiden säätöä sen mukaan, onko itse kotona vai ei. Onko kuitenkaan varmaa, että kotona/poissa-ominaisuus oikeasti säästää sähköä, kun älyohjaus kuluttaa sähköä itsessäänkin? Lämpötilan palautumiseen menee aikaa ja energiaa, joten työpäiväksi tiputetun lämpötilan hyöty on kyseenalainen. Pidemmillä ajoilla kuten lomamatkoilla kodin lämpötilaa varmasti kannattaakin pudottaa, mutta sen voi tehdä lämmitysjärjestelmästä manuaalisesti.

Valaistusta suunnitellessa kannattaa myös miettiä, tarvitaanko himmennettävää katkaisijaa, kun nykyään saa himmentimellä varustettuja E27-ledpolttimoita. Valaistussuunnittelussa on hyvä huomioida sekin, että ledit toki kuluttavat vähän sähköä, mutta jos niitä laitetaankin neljä kertaa enemmän kuin tavallisia lamppuja, on hyöty taas olematon. Moni iloitsee valaisinfirman tarjoamasta “ilmaisesta” valaistussuunnitelmasta huomaamatta, että valaistusfirma haluaa myydä mahdollisimman paljon valaisimia – tämä lienee yksi selitys sille, miksi ledspoteilla rei’itetyt katot ovat nykyään niin yleisiä. Ai niin ja kiinteät ledit vaativat usein muuntajan ja siten ennemmän jakorasioita kattoon (tämä on ainakin meille erittäin hyi-hyi).

Tunnarit

Jokainen älylaite vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan. Siinä onkin muistamista! Moni antaa rekisteröityessään höpötiedot ikään kuin yksityisyydensuojan nimissä, mikä johtaa helposti siihen, että unohtaa omat sepitteensä, jolloin onkin aika vaikea todistaa palveluntarjoajalle olevansa laitteen tai järjestelmän validi käyttäjä. Muuttaessa älyjärjestelmien ja taloautomaatioiden käyttäjätunnukset vasta lysti operaatio ovatkin.

Yhteensopivuus

Monien älylaitteiden yhteensovittaminen on usein hankalaa. Esimerkiksi Apple Home tarjoaa näennäisesti helpon tavan hallita eri laitteiden sovelluksia, mutta käytännössä toiminnot ovat karsittuja: pääasiat hoituvat kyllä, mutta hienosäätöihin vaaditaan laitteen oma sovellus.

Haluaisivatko vieraasikin käyttää monihuonekaiuttimia tai vierashuoneen sälekaihtimia? Älylaitteiden käyttäminen voi olla vaikeaa kodin ulkopuolisille, kun jokaisella käyttäjällä pitäisi olla sovellus, wifi-yhteys ja käyttöoikeudet laitteeseen. Kännykässä pitää myös olla tilaa sovelluksille, jotka lähettelevät notifikaatiota pitkin päivää. Haluatko käyttää aikasi seuraten patterin inahduksia ja valaistuksen statistiikkaa?

Päivitykset

Mitä tapahtuu, kun iskän kännykässä on päivitetty versio lukitusjärjestelmästä, mutta äiskällä on yhä vanha? Entäpä keskusyksikköön nojautuvat järjestelmät: keskusyksikön päivittäminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kaikki siihen kytketyt laitteet ja púhelimet pitää päivittää – rasittava kierre! Sama vika, jos laite menee rikki eikä ole korvaavaa osaa – koko järjestelmän voi joutua vaihtamaan.

Nettiyhteys

Älylaitteet toimivat yleensä netti- ja kännykkäyhteyden välityksellä. Missä yhteys, siellä myös yhteyskatko (pitkällä aikavälillä). Niinpä älylaitteiden toiminta on epävarmempaa kuin vaikkapa lampun ja katkaisijan välillä oleva fyysinen yhteys.

Jos wlan-verkon salasana muuttuu tai wlan-boksi menee rikki, voi olla tuskaisaa liittää kaikki älylaitteet uudestaan kotiverkkoon. Sama säätö edessä, kun muuttaa.

Omaa netin käyttöä voi muuten myös tutkia ympäristönäkökulmasta: mitä enemmän ihmiset käyttävät verkkoon kytkettyjä laitteita, sitä enemmän tarvitaan serverihalleja ja sähköntuotantoa. Langattomuus ei siis ole jotakin näkymätöntä ja ilmaista, vaan kuluttaa luonnonvaroja siinä missä kaikki muukin kuluttaminen.

Hinta

Yhä useampi yritys pyrkii nykyään keskittymään palveluun tuotteen sijasta. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteen hankintahinta voi olla kohtuullinen, mutta itse tavaralla ei vielä teekään oikein mitään – esimerkiksi useimmat turvakamerat toimivat näin. Niinpä päätyy maksamaan kuukausi- tai vuosimaksua palvelimen käytöstä.

Tietoturva

Monet IoT-laitteet käyttävät pilvipalveluita, eli kaikki antamasi kommennot kiertävät jonkin ulkoisen nettipalvelun kautta. Tässä piilee riski: salamyhkäiset hyypiöt voivat seurata liikennettä ja nähdä miten käytät laitteitasi. Jos palveluntarjoaja menee vaikkapa konkurssiin tai pilvipalvelu kaatuu, on älylaite käyttökelvoton. Suosi siis laitteita, joita voi käyttää talon sisäisessä verkossa eikä ulkoisen pilvipalvelun kautta. Jos ilkeä Hakkeri-Niilo pääsee käsiksi älypesukoneeseesi, koneesta voi tulla vaikkapa verkkohyökkäysten lähde, mikä näkyy mystisenä netin hidastumisena.

Mitä meille tulee – myönnytyksemme nykyajalle

Palohälyttimet. Nykyiset vaatimukset pientalon palohälyttimille ovat suoraan sanoen älyvapaat. Säännön mukaan palovaroittimessa on oltava sekä johto että patteri (näin se toimii kuulemma sekä sähkökatkolla että patterin loppuessa, hööhöö – no entäs, kun patteri loppuu sähkökatkon aikana, voi ei?). Sääntöihin kuuluu myös sijoittaa palohälytin jokaista alkavaa 60 neliöitä kohden. Varoitin asennetaan vähintään puolen metrin etäisyydelle seinästä ja mielellään korkealle, jotta savu osuu siihen ensimmäisenä. Pahimmat palokaasut syntyvät huonekaluista, joista syntyvä savu täyttää huoneen hetkessä. Niinpä säädösten mukaan äänen pitää kuulua myös makuuhuoneisiin hyvin – jokaisessa makkarissa ei kuitenkaan ole oltava omaa hälytintä.

Uudet palovaroittimet ovat järkyttävän rumia ja kattoon kytketyn varoittimen hiljentäminen voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa laitteen irrottamista sähköverkosta (eli sulaketaulun näpelöimistä). Kaiken huipuksi talon palovaroittimet on yhdistettävä toisiinsa, eli meteli on infernaalinen, kun paahtoleipä kärähtää. Koska tyhmät palovaroittimet ovat niin kertakaikkisen tyhmiä, olemme alkaneet pohtia älypalohälytintä, jolle voisi sanoa kännykän kautta, että aion nyt polttaa paahtoleivän, äläpä hälytä hetkeen. Tällä hetkellä Nest Protect -palovaroitin vaikuttaisi parhaalta ratkaisulta.

Ovikello. Ovikelloja on sekä langattomia ja sähköverkossa olevia, joten valinta kannattaa tehdä jo sähköjä suunnitellessa. Ovikellon kohdalla älylaite tuntuu jopa minusta hyvältä idealta, sillä itse pidän periaatteena olla avaamatta ovea, jos en odota ketään. Olemme miettineet Ring Video 2 -ovikelloa. Siinä on ovikellon lisäksi pieni kamera, josta voisin mielenrauhan turvaamiseksi tarkistaa, kannattaako ovelle mennä, ja videolle jäisi merkintä myös rimpauttelijoista, jotka käyvät talolla meidän ollessamme poissa. Pakettia tuovalle lähetille voisi jopa puhua ovikellon kautta!

Oma “älyjärjestelmä”. Loppuun megajättipylläri: meitä kutkuttaa ajatus oman, ei-kaupallisen talotekniikkajärjestelmän luomisesta, sillä Pete ohjelmistoinsinöörinä näppärästi sellaisen meille osaisi koodata. Yksi esteettinen este meille ovat lattialämmitykseen erottamattomasti liitettävät huonekohtaiset termostaatit. Tarkoitus on tutkia, voisiko termostaatit jättää seinältä kokonaan pois ja ohjata huoneiden lämpötiloja vaikka teknisessa tilassa olevan RasberryPi-minikoneen avulla. Termostaattimöhköjen sijaan ideana on asentaa joka huoneeseen huomaamattomat lämpötila-anturit, joiden arvot menevät vattulaatikkoon, joka taas ohjaa annetun tiedon mukaan jakotukin päässä olevia toimilaitteita. Samalla idealla ajateltiin mennä myös ilmastointikoneen takkakytkimen ja tehosäätökytkimen kanssa: seinällä olevan kytkimen sijaan tietokone ilmoittaisi ilmastointikoneelle, että nyt takkatoiminto on päällä. Myös auton lämppärille ja pihan jouluvaloille voisi luoda ajastuksen minitietsikkaa käyttäen. Tästä raportoidaan taatusti lisää myöhemmin, mutta olisi mahtavaa kuulla, jos joku on toteuttanut itse vastaavaa!