Hidasta rakentamista

Kukaan ei ehkä ole meitä yllättyneempi siitä, että meidän projektimme kestää jotenkin kamalan kauan. Miten niin monitasoisen ja -muotoisen talon rakentaminen voisi kestää vuosia? Tai saman tien kahden talon? Niin ja töiden ohessa tietty.

Seuraillessani Instagramin puolella muiden rakennusprojekteja, leukani aina tippuilee, kun maatöistä muuttokatselumukseen menee suurin piirtein sama aika, jonka me käytimme kahden talon perustuksiin ja runkoon. Ihan hiki tulee.

Jos siellä ruudun takana on joku toinenkin hullu, joka rakentaa ihan itte, niin lohdutukseksi kerron nyt, millaisia hyviä puolia olen keksinyt tästä rakentamisen downshiftauslajista, hitaasta rakentamisesta.

Budjetti

Raha, se on aina kiinnostavaa! Ehkä siksi, että useimmilla meistä sitä on aina liian vähän, ja ihan etenkin rakentaessa. Vanha viisaus rakennusbudjetista “kaikki menee, mitä on ja sitten vielä lisää” pitää nimittäin paikkansa. Yksi tärkeä syy, miksi lähdimme rakentamaan itse, oli raha. Meillä ei tosiaankaan olisi ikinä ollut varaa teettää Espooseen kahta muuttovalmista taloa.

Kun tapasimme vastaavamme ensimmäisen kerran ja kerroimme, että ajattelimme tehdä itse “kaiken, minkä vain pystymme”, hän totesi jotenkin synkän huvittuneena, että itse tekemällä ei kyllä tule säästämään juuri mitään. Olimme aika ällistyneitä tästä väittämästä, mutta emme lannistuneet. Luulen nyt, että ehkä hän kuvitteli meidän tarkoittavan jotain seinien maalausta ja siivousta, sillä säästöä tässä kyllä on syntynyt!

Aion myöhemmin (sitten, kun talot ovat valmiit, hehe –  joskus 2021?) avata tarkemmin rakennusbudjettiamme, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että itse tekemällä olemme säästäneet satojatuhansia euroja. Meidän kahden talon ja kellarin kokonaisuus näyttää asettuvan kerrosneliöhinnaltaan noin 1 800 euroon, ilman tonttia. Jos saman olisi saanut teetettyä hintaan 2 500 €/m2, kertyisi säästöä 200 000 €. Jos taas muuttovalmiin paketin hinta olisi 3 000 €/m2, kuten kuulemma hirsitalolle tavallista on, on säästö siihen verrattuna tässä projektissa jo 350 000 €. Sanoisin, että työ on sen väärti!

Säästämällä toisissa paikoissa voimme tuhlailla toisissa, ja esimerkiksi uima-altaan ja upeiden tulisijojen kulut katetaan tekemällä muut työt itse.

Hitaasti tekeminen vaikuttaa budjettiin etenkin niin, että kaikkea ei tarvitse maksaa kerralla. Kun laskuja tippuu etenkin näin pitkällä ollessa satunnaisemmin, ei niitä tarvitse maksaa lainarahalla (mikä onkin kiva, sillä pankin rahat on jo käytetty!). Sen sijaan palkkatuloista ehtii kerrytellä aina sen verran, että pienempiä tilauksia saa katettua niillä. Mihinkään muuhun kuin rakentamiseen rahaa ei kyllä palkasta jääkään, mutta onneksi ei ole aikaakaan hassata harrastuksiin!

Pikakertauksena vielä, mitä olemme tehneet ja tekemässä omin voimin:

• Sähkö- ja valaistussuunnitelmat. √
• Sisustuksen suunnittelu. √
• Pihasuunnitelma. √
• Anturat ja perustukset. √
• Viemäriputkien asentaminen. √
• Kaapeleiden, valaisin- ja pistorasioiden sekä sähkökytkinten asentaminen (kytkennät tekee ammattilainen).
• Sadevesikourut ja sadevesiketjut.
• Lumiesteet, kattosillat √ ja kattotikkaat √.
• Julkisivun rautavihtrillikäsittely. √
• Räystäiden maalaus.
• Sokkelien tasoitus. √
• Sokkelien maalaus.
• Kellarin liuskekivipinnoitus.
• Tuuletuspaalujen asennus. √
• Ulko-ovien ja lukkopesien ja painikkeiden asennus. √
• Pellitykset √, smyygit ja listat ikkunoihin ja oviin
• Kattoläpivientien teko: viemärin tuuletusputket, huippuimurit, iv-koneiden poistoputket. √
• Yläpohjan tukirakenteet, ilmansulkupaperit ja jäykistävien osb-levyjen asentaminen (puoliksi). √
• Alaslaskettujen kattojen tukirakenteet √, sisäkattojen koolaukset, panelointi ja kipsilevyt.
• Väliseinärunkojen rakentelu, kipsilevyt, tasoitus ja maalaus.
• IV-putkien vetäminen ja IV-koneiden asennus.
• Autotallin epoksilattian tekeminen. √
• Parkettien asennus, laattalattioiden asennus, lattialistoitus.
• Keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden asentaminen, kodikoneiden asentaminen.
• Kylppäreiden seinä-wc-kotelot, vesieristeet, laatoitukset ja saumaukset.
• Seinä-wc-altaiden, allaskalusteiden, pesualtaiden, suihkujen ja hanojen asennus.
• Saunojen eristeet, laatoitukset, paneloinnit, lauteet ja valaistus sekä lasi-ovien asennus.
• Uima-altaan eristys, valumuotti, tekniikan asennus, vesieristys, laatoitus ja saumaus.
• Pihan istutustyöt.
• Pihan tukimuuri.
• Postilaatikon teline ja roskakatos viherkattoineen.
• Meidän talon puurakenteinen terassi, puurakenteinen kuisti ja portaat talojen väliin ja anopin ontelolaattaterassin valu √, bitumointi ja laudoitus.

Ulkopuolisia taas on käytetty näihin:

• Kaikki luvanvaraiset suunnittelu- , valvonta- ja kytkentätyöt. Siksi, että lakia ja säädöksiä kuuluu noudattaa.
• Maatyöt, louhinta ja korkomittaukset (eri urakoitsijoita).  Nämä yksinkertaisesti siksi, ettemme omista kaivureita ja muita tarpeellisia lupia ja välineitä, joilla näitä hommia tehdään. √
• Hirsirunko, aluskate ja peltikaton asennus (Finnlamelli). Pidimme turvallisempana, että ammattiporukka tekee rungon ja katon asennuksen melko nopeasti sen sijaan, että Pete olisi nakutellut kattoja viikkotolkulla, kun itse en korkeanpaikankammoisena voi kauheasti olla avuksi kattojutuissa…  Hirsirungon kasaaminen kahteen pekkaan oli myös poissuljettu ajatus. Myöhemmin Finnlamelli tuli vielä asentamaan liukukiinnikkeet ja puolet osb-levyistä kattoon, kun rakennusvalvonta tällaiset määräsi. √
• Lattialämmitysputkien asennus (Tom Allen Senera). Tämän sisällytimme lämmityspakettiimme, sillä halusimme koko lämmityksen olevan yhden tahon vastuulla. √
• Lattiavalu (Bekason). Perustusvaiheen betonitöistä olimme jo oppineet, ettei betonihommia vain kannata tehdä itse. Lattia tosin tuli maakosteasta betonista, josta meillä nyt ei varsinkaan ollut mitään kokemusta. √
• Autotallin oven asennus (Turner). Täytyy myöntää, että olisimme varmasti selvinneet tästä itsekin, mutta laiskuus iski eikä asennus ollut edes niin kallis (400 euroa). Oli mukavaa, että ovi oli yhden aamupäivän aikana asennettu eikä sitä tarvinnut miettiä yhtään sen enempää. √
• Maalämpöporaus (Tom Allen Senera / Rototec). En edes tiedä, voisiko näitä porailla itse, mutta kuului lämmityspakettiin. √
• Tulisijojen asennus (Tulikivi). Ei huvittanut ottaa riskiä, että muuraisi pirun kalliin takan jotenkin pieleen. Halusimme sälyttää vastuun myös hormeista ulkopuolelle. √
• Ikkunoiden ja terassien lasiovien asennus (Tiivi). Meillä on niin isoja ikkunoita, ettemme olisi niitä kaksistaan saaneet millään paikoilleen – niinpä otimme raaka-asennuksen niille, eli listoitus- ja pellityshommat jäävät meille. √
• Yläpohjan eristys. Eristyspuhalluksen voi tehdä itsekin, mutta emme halunneet alkaa harjoittelemaan, kun taloissa eristeet puhallettiin onteloihin, mikä vaatii mielestäni ammattiosaamista sen arvioimiseen, milloin ontelo on oikeasti täynnä. √

Mihin aikaa kuluu?

Itse tekeminen syö ainakin meillä aina suunniteltua enemmän aikaa. Ai miksikö?

20 % ajasta tutkitaan suunnitelmia ja piirustuksia kriittisesti ja selvitetään erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen. Joka vaiheessa on jotakin uutta opittavaa, kun ei tiedä, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään.

15 % ajasta lasketaan määriä, pyydetään tarjouksia, tilataan tavaraa ja haetaan sitä tai ollaan työmaalla vastaanottamassa lähetyksiä.

15 % ajasta reklamoidaan ja huhuillaan sovittujen asioiden perään.

25 % ajasta työmaalla kuluu esitöihin ja suunnittelemiseen. Tähän kuuluu myös tavaroiden jatkuva siirtely ja kanniskelu. Betonihommissa kaikki aika menee muottien askarteluun ja sitten niiden purkamiseen, itse valu hoituu nopeasti. Korkealla tehtävissä töissä hommat alkavat yleensä sen miettimisellä, miten työn voi suorittaa telineeltä ja mihin telineen saa. Sitten kasaillaan ja siirrellään telineitä, kiipeillään ylös ja alas ja askarrellaan jotain tukipalikoita pitämään kattolevyä paikoillaan siihen asti, että sen saa toisella kädellä ruuvattua. IV-hommissa visualisoidaan ensin, miten kaikki putket mahtuvat mihinkään huomioiden välipohjan mitat, putkien suunnat, koneen sijoittelun, Anna-lehden horoskoopin sekä läheisen lounasruokalan päivän tarjoukset.

10 % ajasta kuluu siivoamiseen, jota on koko ajan tarjolla, sillä siisti työmaa on a) turvallinen, kun ei tarvitse kompastella kasoihin ja b) helppokäyttöinen, kun kamat löytyvät omilta paikoiltaan.

10 % ajasta kuluu haahuiluun ja kiroiluun. Äskeisessä kohdassa nimittäin hieman puijasin, sillä oikeasti millään tavaralla ei ole omaa paikkaa ja todellisuudessa ehkä 50 % työmaa-ajasta käytetään jonkin asian etsimiseen.

5 % ajasta rakennetaan. Itse rakennustyöt ovat 80-prosenttisesti mittanauhan ja vatupassin kanssa härdäämistä, ja lopulla ajalla voi saadakin jotain leikattua tai sahattua ja laitettua paikoilleen.

Hiljaa hyvä tulee!

Kun tekee itse, ei joudu ongelmiin siksi, että urakoitsijoiden aikataulut menevät ristiin. Tai no vähän joutuu silti – ihmettelen, miten valmistalorakentajat saavat mitään edistettyä, kun eihän kukaan tule ikinä sovittuun aikaan tekemään sovittuja hommia?

Kun seuraava työvaihe ei paina päälle, ehtii rauhassa katsoa, että kaikki on kunnossa ja tarvittaessa vielä korjata jotain. Ei tule huolimattomuuttaan kätkeneeksi sitten yläpohjaan mitään hirveitä yllätyksiä, jotka sitten muutaman vuoden päästä tippuisivat niskaan. Meillä esimerkiksi talon L-liitos oli toteutettu katon osalta siten, että vesi tuli sateella sisään – ei kuitenkaan eristeisiin eikä muutenkaan mihinkään silmälle näkymättömiin, sillä yläpohja oli monta kuukautta rakentamatta ja siksi asia selvisi. Laitoimme seinälle taivutetun kattopellin yläpuolelle tippalistan, ja ongelma korjaantui.

Tärkeää on sekin, että esimerkiksi lattiavalu ehtii varmasti kuivua. Sen kanssa ei kannata kiirehtiä! Tavallisesta betonista tehty lattia kuivuu useimmiten lähemmäs vuoden kuin puoli vuotta.

Aikaa ajattelulle

Kun tekee hitaasti, työstää työmaalla jotakin asiaa päivätolkulla, koti tulee tutuksi. Siinä tehdessä huomaa erilaisia vaihtoehtoja toteutuksiin, ja on aikaa punnita niitä. Kuinka korkea kulkuaukko tähän jätetään? Pitäisikö tuon väliseinän kuitenkin olla pari senttiä toiseen suuntaan?

On myös aikaa keksiä näyttäviä yksityiskohtia! Olen muun muassa ideoinut jo supertyölään lattian oleskelutiloihin ja mahdottoman vaativat portaat parvelle. Niitä on, öh, toivottavasti kiva askaroida sitten yön pimeinä tunteina, kun ollaan päästy jo asumaan taloon.

Sisustuskin hahmottuu päässä hyvin samaa vauhtia, kun paikat piirtyvät esiin. Jaaha, tuohon mahtuu tosiaan pikkupöytä ja tuohon ei saakaan tauluja.

Oikeastaan ainoa huono puoli, jonka hitaasta rakentamisesta keksin, on se, että se on hidasta. Koska pääsee muuttamaan?