Päädyimme ratkaisemaan porraskäytävän valaistuksen ensisijaisesti käsijohteessa kulkevalla lednauhalla. Ajatuksena tässä on se, että käsijohteen alapuolelle kiinnitetty nauha valaisee alaspäin eli lähinnä porrasaskelmat. Ja sehän on juuri se, mitä portaissa tarvitsee ilta-aikaan nähdä! (Toki seinälle tulee vielä ihanuuslamppu valaisemaan taidetta, mutta se nyt on asia erikseen…)
Porrastoimittajalta olisi saanut valonauhaa valmiiksi asennettuna, mutta he olisivat asentaneet omaa nauhaansa eli jotain tylsää perusvalkoista ilman säätömahdollisuuksia, joten ei kelvannut. Sillä tietenkin halusimme portaisiin samaa Philips Hue -lednauhaa, jota tulee muuallekin taloon!
Sitä paitsi porrastoimittajien asennustapa näkyy usein olevan sellainen, että jostain kohtaa se lednauhan virtajohto vain pomppaa seinän sisään, mikä ei ole järin tyylikästä.
Halusimme saada valot mahdollisimman huomaamattomasti käsijohteen alle ja sieltä vielä seinänkin läpi ilman, että johtoja näkyy.
Käsijohteen alkuperäinen idea meillä oli, että käsijohde olisi pyöreä ja niiden kannakkeet sellaisia, joista johdon saa pujotettua läpi. Oli muuten yllättävän vaikea löytää onttoja kannakeita!
Mitoitusongelmista johtuen (käsijohteiden väliin pitää Espoon ravan tulkinnan mukaan jäädä vähintään 75 cm, ja ontot kannakkeet olisivat tuoneet käsijohteet liian lähelle toisiaan) käsijohteet vaihtuivatkin 4 cm paksuiksi suorakaiteiksi, jotka kiinnitettiin palikoilla. Kyllä, palikoilla.
Alkujärkytyksestä toivuttuani näin palikoiden ja suorakaidekaiteen edut: palikan läpi on helppo porata johto huomaamattomasti, ja itse asiassa suorakaidemalli toimii U:n mallisessa porrasaukossamme parhaiten, sillä sen sai nätisti jatkumaan nurkissa ja ilmekin on sopivan klassinen.
Porrastoimittaja teki käsijohteiden pohjaan valmiiksi 23 mm leveän uran, johon nauha oli helppo upottaa. Normikäytössä lednauha ei siis näy, mutta tietenkin nämä blogikuvat on otettu portailla kyykkäillen ja alhaalta päin katsoen. Jos haluaisi vielä sipistellä, voisi käsijohteen pohjaan liimata valkoista pleksiä. Harkitsemme vielä tätä mahdollisuutta, sillä portaita ylös tullessa on kyllä sellainen metrin pätkä, jossa valo saattaa häikäistä.
Philips Hue -nauhan asentamisessa tärkeintä oli laskea, mihin kohtaan tehdään jatkos. Koska U-mallisissa portaissa piti tehdä kaksi jyrkkää mutkaa, niihin kohtiin oli mitoitettava Hue-liitospalat. Itse lednauha ei taivu niin jyrkästi, että sitä olisi voinut käyttää kulmissa.
Seuraava ongelma oli se, etteivät metrin mittaiset Hue-nauhat liitospaloineen tietenkään osuneet täydellisesti niin, että liitokset olisivat tuosta vain osuneet kumpaankin nurkkaan. Niinpä nauha oli katkaistava yhdestä kohtaa, ja se taas vaati yhden lisäpalan ostamisen: Philips Hue -sarjaan ei nimittäin kuulu liitoskappaletta, jolla voisi yhdistää katkaistun pään liitospalaan. Ostimme siis Litcessory-nimiseltä firmalta tällaisen adapteriosan.
Kun lednauhat oli mitoitettu ja adapterille lovettu oma paikkansa, oli aika kiinnittää nauhat. Philips Huessa on teippipohja, mutta se ei kauaa pitänyt lednauhaa paikoillaan, kun painovoima kuitenkin houkuttelee sitä alaspäin. Niinpä kiinnitimme kriittiset paikat eli etenkin nauhan alun, lopun, kulmat ja liitosjohdot, joissa ei teippipintaa ole, vahvalla kaksipuoleisella teipillä. Sellaista löytyy rautakaupoista esimerkiksi taulujen ja pyyhekoukkujen kiinnitystä varten.
Hieno !
Mä tuun pitää yhden hengen diskoa teidän portaisiin !
Tervetuloa! 😀