Huhtikuun #suuntanaomavaraisuus-yhteispostaussarjan teemana on kompostointi ja bokashi – linkit muiden omavaraisbloggajien postauksiin löytyvät jutun lopusta! Jos #suuntanaomavarisuus ei ole tuttu, tsekkaa maaliskuun teemapostaukseni sarjasta: Omavaraisuus rakentamisessa – onko sitä?
Bokashi on viime vuosina suureen suosioon yltänyt japanilainen biomateriaalin hapatustekniikka. Sitä verrataan usein kompostiin, sillä alkuperä – ruuantähteet, hedelmien ja kasvisten kuoret ynnä muut keittiöjäte – ja lopputulos – ravinteikas multa – näyttävät samoilta.
Väliin jäävä prosessi on kuitenkin kompostoinnilla ja bokashoinnilla erilainen. Bokashi hyödyntää mikrobitoimintaa (EM = Effective Micro-organisms), jonka ansiosta hapatettu biomateriaali säilyttää kasvien tarvitsemat ravintoaineet, kuten typen, myös valmiissa mullassa – siksi bokashimulta on erityisen ravinteikasta ja siis oiva valinta kenelle tahansa, jolla on huonekasveja, parvekekukkia tai piha.
Komposti vai boksahi?
Olen ajatellut, että Kakskulmassa voisi olla paikallaan sekä perinteinen komposti puutarhajätteille että bokashi pienemmälle keittiöjätteelle. Aloitan kuitenkin bokashilla ja katson, miten pitkälle sen kanssa pääsee. Puutarhasta tuleva “jäte”, kuten oksat ja risut, on nimittäin järkevintä vain hakettaa ja palauttaa maahan.
Tähän mennessä olenkin haketellut oksia katteeksi puiden ja pensaiden juurille, ja katteeksi on meillä kelvanneet myös kuusenkävyt ja -neulaset. Katetta tarvittaisiin kuitenkin hirveästi lisää ja kipuilen sen kanssa, että pitääkö minun vallan OSTAA sitä täksi kesäksi!
Viime syksynä haravoin pihan kulkuväylää (puutarhassa haravointi on mielestäni varsin turhaa) ja sain kasaan pari jätesäkillistä lehtiä. Kaadoin perään EM-liuosta eli niitä hyviä mikro-organismeja ja jätin muhimaan talven yli. Nyt odotan jännityksellä, mitä pusseista paljastuu: jos kaikki on mennyt hyvin, siellä on hapattuneita lehtiä, jotka voin levitellä erityishyväksi katteeksi puutarhaan. Jos jokin on mennyt vikaan, lehdet ovat homeessa. En tiedä mitä teen kahdella jätesäkillisellä homeisia lehtiä, mutta toivon ihan tosi kovasti, että sitä ei tarvitsisi miettiäkään.
Voi siis olla, etten tule tarvitsemaan kompostia mihinkään ja elelen pelkän bokashin ja EM-liemien voimin – katsotaan!
Omavaraisuuden kannalta molemmat ovat hyviä tapoja: kompostointi ja bokashointi vähentävät riippuvuutta jätehuollosta, mutta mikä vielä parempaa, tekevät käyttäjästään omavaraisemman mullan suhteen!
Bokashin ruokkima maaperän mikrobitoiminta on luonnon oma tapa pitää maa tasapainossa, ja kaupalliset lannoitteet häiritsevät tätä toimintaa. Voisi siis tavallaan sanoa, että bokashin avulla on omavarainen myös lannoitteiden suhteen, mutta se on vähän hassua, sillä kaupan lannoitteet eivät ole millään tavalla välttämätön osa puutarhahoitoa (mainospuheista niin voisi kyllä luulla, ja aloittelevana puutarhanhoitajan uskoinkin tähän hetken!). Tasapainossa toimiva puutarha ei hukkaa maaperästä ravinteita, joiden puutosta sitten lannoitteilla korjataan, vaan ravinteet kiertävät kuten luonnontilaisissa paikoissa.
Bokashin aloittaminen
Itselleni merkittävintä bokashiin tutustumisessa on ollut se, miten ajatteluni on muuttunut: en näe biojätettä enää jätteenä, josta on päästävä eroon, vaan materiaalina, joka on puutarhalleni suorastaan välttämättömyys ja jota kannattaa vaalia.
Oivalluksen tästä sain jo pari vuotta sitten kuullessani bokashista ensi kertaa, mutta kiihkeimmän raksavaiheen aikana minulla ei vain ollut tarmoa tarttua toimeen. Pahimman nyt hellitettyä sain vihdoin aikaiseksi aloittaa bokashoinnin, ja nyt odottelen innolla, saanko tulevana kesänä levitellä upeaa multaa pihalle ja kasvatuslaatikoihin.
Ja kas näin se kävi: ostin kahden bokashiämpärin setin, joten voin jatkaa bokashointia keskeytyksettä sittenkin, kun ensimmäinen ämpäri on täynnä.
Kun massa oli paineltu, laitoin ämpärin kannen paikalleen huolehtien, että se on tiiviisti kiinni – maitohappokäyminen kun tapahtuu hapettomassa tilassa. Nyt vain jatkan ämpärin täyttelyä kerran päivässä, kunnes se on ihan ääriään myöten täynnä. Veikkaan täyttämisen kestävän meillä ainakin kuukauden, sillä hapatusprosessin alettua biomassa painuu tiiviisti kasaan.
Jos hyvin käy, voin päästä valuttelemaan jo tästä ensimmäisestä ämpärillisestä erityisen ravinnerikasta bokashilientä, jota voi antaa kasteluveteen laimennettuna lannoitteena viher- ja puutarhakasveille. Käsittääkseni kunnon maitohappokäyminen antaa kuitenkin odotuttaa itseään jonkin aikaa uuden ämpärin kohdalla.
Kun ämpäri sitten on aivan täynnä, se jätetään fermentoitumaan muutamaksi viikoksi. Lopuksi se sekoitellaan valmiiseen multaan (vaikkapa kaupan valmismultaan, jos ei pihalta ole kaivettavissa) ja annetaan multaantua kokonaan ennen käyttöä.
Vielä en ole katsonut multatehtaalle paikkaa – pihalla sitä voi ja kannattaa säilyttää vain, jos sen saa suojattua huolellisesti eläimiltä (kuulemma ainakin rotat ja koirat käyvät kuumana bokashiin!).
Multatehtaaksi voisi käydä vaikkapa kova muovilaatikko, jonka suojaa tiukasti jyrsijäverkolla, tai käytöstä poistettu tai muuten halpa kompostilaitos. Sisätiloissa kelpaa vaikka Ikea-kassi. Itselläni on tarkoitus bokashoida vuoden ympäri, joten olen suunnitellut lopulliseksi ratkaisuksi talon taakse sijoitettavaa multatehdasta kesäkäyttöön ja jonkinlaista laatikko/säkkisysteemiä autotalliin talveksi. Nyt pihan ollessa vielä kesken ei talon takapuolelle ole mahdollista sijoittaa vielä mitään, ja autotallissakin on kovasti tunkua…
Mutta väliaikaisvaihtoehtoja on onneksi aikaa miettiä tässä ämpärin täyttymistä odotellessa!
Laitahan instaan sitten juttua mitä tapahtui noille EM-liotetuille lehdille 🙂 Meinasin nimittäin kokeilla samaa puutarha-ainesten kanssa. Koiranruokasäkit tms isommat pussit täyteen syömäkelvottomia nokkosia sun muuta ja mikrobit siihen sekaan. Toimisiko?
Lehtikasoja olen itsekin tehnyt, ja nyt itse asiassa käytinkin niitä hyväksi lämpökompostoreita herätellessä. Uskoisin, että siinä siirtyy näppärästi monenlaista maaperäeliötä mukana kun kaapii talteen pari lapiollista osittain jo lahonnutta lehtimassaa ja siinä samalla vähän sitä pintamaata mukaan. Olisi kiva joskus mikroskoopin kanssa katsella että mitä kaikkea vipeltäjää tuolla oikein elelee 🙂
Itse asiassa menin avaamaan jo toisen säkeistä, vaikka ehkä oli vähän turhan aikaista säiden puolesta (en tiedä onko kylmyydellä tosin mitään väliä tässä vaiheessa…). Päällimmäiset lehdet haiskahtivat vähän, eli varmaan oli ylimpään kerrokseen päässyt ilmaa. Kippasin koko säkin pihalle ja möyhin, eikä loppu haissut miltään – niinpä jakelin sitä nyt hedelmäpuiden juurille katteeksi, kaipa se siis toimii? Mietin kyllä, että varmaan pitäisi laittaa katteeksi vielä jotain painavampaakin, kuten haketta, sillä kuivuessaan noi lehdet lähtee vain lentoon! Mutta joo, uskon myös että näissä vipeltää jotain hyviksiä puutarhan iloksi!
Hei, kannattaa laittaa levy tuon alemman bämpärin päälle niin päällimmäinen ei paina täyttyessään alemman kantta – se voi ajan mittaan löystyä. T: tyytyväinen bokashiharrastaja
Hei jes, kiitos vinkistä, enpä tullut ajattelleeksi asiaa! Pitää kaivaa joku osb-levyn palanen, niitähän meillä raksalla riittää 😀
Kiitos hienosta postauksesta, jonka myötä minulle avautuivat bokashoinnin salat.
Olin aiemmin vain kuullut sanan, mutta en tiennyt, mikä menetelmä tämä on. 😀
https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/04/kompostoinnista.html
Kiva jos tämä vähän avasi asiaa!
Tää bokashointi on kyllä erittäin kiinnostavaa. Tuleeko siitä mitään hajuja?
Kiinnostaisi myös tietää mitä lehdille käy. Sä varmaan vinkkaat niistä sitten omavaraisuusteeman seuraavassa osassa?
Toistaiseksi ei ole tullut hajua, katsotaan miten homma etenee. Ja juu, voisin ensi kerran paneutua niihin fermentoituihin lehtiin enemmän!
Bokashi kiinnostaa kyllä, mutta vähän olen pohtinut, millainen määrä ämpäreitä meillä mahdettaisiin tarvita kun biojätettä tulee kuorien muodossa aikamoinen määrä. Toistaiseksi ollaan siis elelty kompostorien kanssa. Meillä tosin kompostoidaan niin keittiö kuin vessajätekin. Mutta jossain vaiheessa olisi kyllä kiva kokeilla tätäkin. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta.
Niitä kuoria kyllä näyttää mahtuvan yhteen ämpäriin hirmuinen määrä, eli luulen, että melkein kuka tahansa pärjäilee tolla kahden ämpärin setillä.
Mä paan tavalliseen 10 litran ämpäriin biohiiltä pohjalle ja bokashoin siinä. Neste imeytyy biohiileen ja lataa sen samalla käyttökuntoon. Kannen oon tiivistäny kiinni teipatulla kelmulla mutta siihen vois laittaa vaikka muovipussin väliin. Ilmatiiviys on tärkeää, ettei systeemi homehdu. Välttämättä ei siis tarvi satsata ainakaan heti näihin kalliimpiin pyttyihin, jos haluaa eka kokeilla oisko oma juttu 🙂
Hyvä vinkki! En ole vielä tutustunut tähän biohiilen maailmaan, pitäisi perehtyä siihenkin tarkemmin…
Bokashi on kyllä loistava keksintö! Meillä itsellä sen käyttö tosin jäi niin vähäiseksi lopulta, kun on monia kompostoreita muutenkin käytössä, että omamme löysi uuden kodin. Itse huomasin silloin aikoinaan, että bokashi toimi parhaiten kun sinne laitettavat pilkkoi pieneksi 🙂
Olen yrittänyt pilkkoa bokashoitavat, en nyt sitten tiedä ovtko tarpeeksi pieniä! Luulen että itselle sopivin komposti-bokashi-kombo löytyy just vain kokeilujen kautta, eihän kaikki voi sopia kaikille.
Aloitin jälleen kerran bokan, helmikuussa. Nyt tuntuu onnistuneen paremmin kuin aiemmin. Tosin kaksi lämpökompostoria tekevät vähän turhaksi bokan sisällä, mutta ihan kiinnostuksesta haluan saada myös tämän version toimimaan.
Hauska kuulla! Mä taas vasta mietin, että kokeiliskos sitä lämpökompostoria ollenkaan – saas nähdä mihin päädyn!
Bokashiin olen kyllä itse tyytyväinen, ei vaan tahdo olla tarpeeksi tavaraa, jota sinne laittaa. Nyt keväällä aion kokeilla rouhetta tuonne puutarhakompostiin viimevuotisten päälle ja jotain painoa päälle. Sinne kun ei ihan heti kuitenkaan kerry muuta laitettavaa, mutta on kiva kokeilla, miten muuttaa muotoaan, vai muuttaako!
Ovelaa! Miksipä ei toimisi noinkin, jos tosiaan saa tarpeeksi tiiviiksi massan.
Bokashi on kyllä huippu juttu! Nyt vaan tuli laiskana hommattua lämpökompostorikin, varmaan tulee bokashointi jäämään.
Bokashi on kyllä mahtava juttua ja kun kerran aloittaa, ei osaa lopettaa.
Toistaiseksi on kyllä vaikuttanut riittävän helpolta hommalta, ja jos lopputulos on mitä odotan, niin varmaan olen koukussa!
Minä olen huomannut omissa bokaämpäreissäni sellaisen jutun, että se pohjaritilä menee niin tiukalle, ettei sitä meinaa saada irti sieltä ämpärin pohjasta puhdistusta varten. Minulla siis samanlaiset kuin sinulla, mutta oranssilla kansilla.
Mies porasi niihin ritilöiden nuppeihin reijät ja niihin pujotettiin nippusiteet lenkeiksi, mistä saa vetää. En nyt millään apinan raivolla tiivistele sitä jätettä ämpäreihin. Ainakaan mielestäni! Mutta tiukkaan menevät!
Kiitos vinkistä! Nytpä tiedän, mikä on siis ratkaisu, jos ekan tyhjäyksen jälkeen tulee tämä probleemi vastaan…
Todennäköisesti kauneinta bokashin ruokaa ikinä. Bokashi on loistava ratkaisu talvi kompostointiin.
Hih, ehkä nämä tähteet ei aina pysy yhtä esteettisenä, mutta kyllä tämä näppärältä systeemiltä vaikuttaa!