Halusin IHAN EHDOTTOMASTI marokkolaista sementtilaattaa kylpyhuoneen lattiaan, ja kun sopiva varasto-ale tuli vastaan joskus vuonna 2020, tartuin siihen heti. Arvelin jo silloin, että laatoittamisesta tulee sitten jonain päivänä hirvittävän vaikeaa, ja siinä osuin kyllä aivan oikeaan!
Näissä laatoissa on nimittäin kaksi haastetta: muoto ja materiaali. Kuusikulmainen muoto tekee kaatojen huomiomisesta hankalaa, koska, no, jokaisessa laatassa on kuusi sivua, joiden täytyisi osua kutakuinkin samalle tasolle kuuden eri laatan kanssa. Korkomaailman lottoaminen onkin kuulkaa jännittävää touhua etenkin lattiakaivon ympärillä ja oviaukoissa, joissa kaadot lähtevät kulkemaan eri suuntiin.
Materiaalinsa puolesta sementtilaatta taas poikkeaa yleisimmin käytetyistä keraamisista laatoista. Sementtilaatassa ei siis ole lasitetta eikä sitä ole valmistettu polttamalla, vaan sementtilaatat tehdään kaatamalla seos muotteihin, joissa sementtiseos sitten kuivuu. Niinpä sementtilaatta on hyvin huokoinen eli se imee niin vettä kuin kaikkea muutakin: rasva ja erilaiset kemikaalit jumahtavat siihen helposti. Siksi laatat pitää käsitellä suoja-aineella ennen käyttöä ja sen jälkeen noin kerran vuodessa. Jos harrastaa hiusten värjäämistä kotona, ei kannata valita sementtilaattaa suihkuhuoneeseen.
Nyt, kun olen esitellyt sementtilaatan huonot puolet, on varmaan paikallaan mainita myös sen hyvät puolet: sementtilaatalla laatoitettu lattia on kaunis (makuasia) ja todella miellyttävän tuntuinen, sellainen sileä mutta ei liukas (myöskin varmaan makuasia).
Tarvikkeet
Kävi ilmi, että laatoituksessa tärkeää on oikean laattalaastin valinta. Me aloitimme laatoittamisen samalla tavaralla, jota käytimme myös uima-altaan keraamisille laatoille, eli Ardex X77 -laastilla. Seuraavana päivänä laatoituksesta laattoihin oli ilmestynyt pienen pieniä pintasäröjä, joista vähän huolestuimme. Yritimme kysyä laattojen ruotsalaiselta valmistajalta, onko mikrohalkeamista haittaa, ja mitä laastia pitäisi käyttää (ohjeissa ei sanottu laastista mitään eikä googlaamallakaan löytynyt aiheesta tietoa). Valmistaja arveli, että vika on laastissa ja käski kysyä “sertifioidulta asentajalta”, mitä laastia tulisi käyttää.
Tiedustelin laastisuositusta sitten suoraan laastivalmistajalta, jossa ei tosin oltu kuultukaan sementtilaatoista… Sieltä kuitenkin neuvottiin kokeilemaan luonnonkivelle tarkoitettua laastia, koska sen on tarkoitus vaikuttaa laattaan mahdollisimman vähän. Tulkitsin sen niin, ettei siitä ehkä imeytyisi huokoiseen laattaan niin paljoa vettä tai kemikaaleja, jotka aiheuttaisivat laatan elämistä. Niinpä vaihdoimme laastin Ardex N 23 W:hen.
Sen huono puoli on todella lyhyt käsittelyaika, joten kaatojen kanssa arpoessa meillä meni tavaraa jonkin verran hukkaan ihan vain siksi, että laastia oli vaikea tehdä riittävän pientä määrää, joka ei ehtisi kuivua. Totesimme lisäksi, ettei laattojen pintasäröily loppunut laastin vaihtoon, mutta tuntui kuitenkin vähenevän. Laattavalmistaja ei edelleenkään ottanut kantaa siihen, voiko pikkuruisista säröistä olla myöhemmin jotain haittaa, vaan sieltä vain ehdotettiin vaihtamaan “haljenneet” laatat. Päätimme sitten vain olla välittämättä niistä pikkusäröistä, vaikka vähän jännittääkin, että poksahtavatko laatat lattialämmityskaudella sitten säpäleiksi vai mitä tapahtuu.
Luonnonkivilaastin levittämiseen käytimme operaatiossa sekä 6 että 8 mm:n laastikampaa (riippuen siitä, kuinka paljon täyttöä mikäkin kohta vaati). Sementtilaatoilla laasti levitetään sekä lattiaan että laatan pohjaan.
Lisäksi käytössä oli pesuvati ja pesusieni laattojen takapuolen kostuttamiseen ja laattojen siistimiseen, 3 mm:n laattaristejä saumavälin määrittämiseen, vatupassi kaatojen tsekkailuun, laattaviila laattojen ohennukseen tarvittaessa sekä hiekkapaperia leikattujen reunojen siistimiseen. Kyllä, sementtilaatta on niin pehmeää, että pintaa voi hioa hiekkapaperilla! Se tarkoittaa myös sitä, että laattoihin tulee helposti kolhuja, jos lattialle pudottaa jotakin kovaa tai terävää. Kolhuja voi sitten hioa pehmeämmiksi, sillä laattojen värikerros on puolisen senttiä paksu.
Laatoituksen suunnittelu
Käytimme taas paljon aikaa sen miettimiseen, miten laattajaon saisi menemään fiksuimmalla kompromissilla sekä lattiakaivon ympäryksen että seinän vierukset huomioiden. Toisin kuin yleensä, emme siis aloittaneet laatoitusta kokonaisilla laatoilla lattiakaivon ympäriltä, sillä totesimme, ettei siitä kuusikulmaisia laattoja käyttäessä oikeastaan ole hyötyä, kun joka tapauksessa laattoja on kaivon ympärillä leikattava.
Kuusikulmaisten laattojen ladontaa suunnitellessa kannattaa ensin päättää mahdollinen ladontakuvio ja sen jälkeen se, mihin suuntaan haluaa kuvion kulkevan. Laatat ovat nimittäin eri levyisiä suunnan mukaan (ks. alla oleva kuva), mikä vaikuttaa tietysti laattajaon laskemiseen. Tätäpä emme itse ensin hoksanneet, joten laskimme aluksi laattojen määrän väärin – onneksi niin päin, että laattoja tarvittiinkin loppujen lopuksi vähän vähemmän!
Päätimme aloittaa laatoituksen kylpyhuoneen keskeltä ja muodostaa ensin ristikon, jonka toinen linja kulki kylppäristä saunaan ja toinen kylppäristä allashuoneeseen. Kuusikulmaisilla laatoilla kuvio lähtee nimittäin todennäköisesti jossain vaiheessa vetämään jollain tavalla vinoon, ja halusimme epämääräisyydet mieluummin huoneen reunoille kuin keskelle. (Ilokseni voin myös kertoa, että sitten kun tällainen tilanne tuli meillä vastaan, leikkasimme vain parin laatan reunasta millin pois, mitä ei näin eläväisessä lattiassa todellakaan edes huomaa – en enää itsekään tiedä, mistä laatoista on jouduttu reunoja höyläämään!)
Kun aloitusristikko oli saatu valmiiksi, etenimme kulmista aina sopivan tuntuisia aloja kerrallaan. Yritimme laatoittaa niin, ettei seuraavalle kerralla jäisi sellaisia kohtia, joissa laattaa olisi valmiiksi kuivuneena enemmän kuin kolmella sivulla, jottei asettelu menisi kovin vaikeaksi.
Kun lattiakaivon ympärystästä oli selvitty, laatoitettiin loputkin alueet ja viimeisinä seinien vierustat, joihin palat piti tietysti leikata. Sementtilaatatkin saatiin hyvin leikattua uskollisella vesileikkurillamme. Leikkauksen jälkeen näkyviin jääneiden laattojen reunat hiottiin hiekkapaperilla ekstrasiisteiksi.
Kaiken kaikkiaan tähän parinkymmenen neliön laatoitukseen meni meiltä nelisen viikkoa, eli mitään sukkelaa touhua näiden asettelu kaadot huomioiden ei todellakaan ole. Kesä on muuten oivallista aikaa sementtilaattojen asenteluun, sillä lattialämmityksen saa laittaa päälle vasta 10 (!) viikkoa laatoituksen päätyttyä! Eli meidän tapauksessa vasta lokakuussa…
Kun laatat olivat vihdoin paikoillaan, ne piti suojata. Levitimme suoja-aineen ohjeen mukaisesti nukkaamattomalla liinalla ja tunnin kuluttua pyyhimme laatat ylimääräisestä aineesta. Lattia näytti aivan kaamealta. Tajusin jossain vaiheessa, että suoja-aine oli kuin autovahaa, eli se pitää kiillottaa ihan kunnolla hinkkaamalla. Lattia on nyt PALJON parempi ja siistimpi kuin ylläolevassa kuvassa, mutta ostin vielä sellaisen pienen kiillotusmasiinan, koska vahaus on tehtävä joka vuosi uudelleen eikä käsin hinkuttaminen vain näyttänyt tuottavan ihan täydellistä lopputulosta. En ole vielä kokeillut, millaista jälkeä pikkukoneella saisi, mutta toivotaan parasta!
Suojauksen jälkeen lattia saumattiin. Valmistaja ei suosittele laatoille valkoista eikä mustaa saumaa (mutta ei kerro, miksi ei), joten valitsimme Ardexin vaaleimman harmaan saumavärin nimeltään hopeanharmaa. Se sulautuu mielestämme tosi kivasti valkoisen kuvionnin kanssa. Itse saumaus sujui sinänsä ihan normaalisti, eli tavara levitettiin saumauslastalla, jonka jälkeen laattoja pestiin, pestiin ja pestiin.
Saumauksen kuivuttua samaa suoja-ainetta levitettiin vielä kaksi kerrosta lisää, joten nyt saumoissakin on vahapinta suojaamassa lialta. Vahattu lattia tuntuu aivan ekstraihanalta paljaiden jalkojen alla!
Ei kommentteja