Haaveissa uima-allas – mitä pitää tietää?

Koronavuosi aiheutti suomalaisissa ilmeisestikin vimman saada pulikoida yksityisesti, minkä ymmärrän hyvin. Mieleeni on jäänyt jostain somen raksaryhmästä, kun muutama vuosi sitten joku viaton kysyi vinkkejä uima-altaan tekoon, ja hänelle vastattiin, että mene uimahalliin, se on paljon halvempaa. Sitä se varmasti onkin, mutta omassa altaassa on paljon hyviä puolia: lyhyt matka pulikoimaan, allas on käytössä 24/7, uidessa ei ole ruuhkaa ja omalla porukalla on vähäisempi riski saada tartuntatauteja.

Yritän tässä postauksessa antaa parempia vinkkejä kaikille, jotka omasta altaasta haaveilevat, etenkin suunnittelun ja tekniikan kannalta.

Uima-altaan suunnittelu uudiskohteeseen

Kun ihmisessä herää halu rakentaa oma talo, voi joillakin herätä samalla idea rakentaa myös uima-allas. Sisälle. Siis sellainen, josta kaikki 70-luvun talon omistajat pyrkivät kilvan eroon. Kun on päähänpinttymä, on päähänpinttymä. Meillä se on sellainen fantasia, että saunasta pulahdamme kesät talvet ihanaan värivaloilla varustettuun uima-altaaseen, ja arkisin aloitan aamuni tekemällä reippaan vesijumpan ennen töiden pariin siirtymistä. Iltaisin allas loistelee kauniina omasta siivestään näkyen olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen.

Tämä visio päässämme lähdimme selvittämään, miten sisäaltaan rakentaminen vaikuttaa talon suunnitteluun. Otimme jo piirustusvaiheessa huomioon ylimääräisen ilmanvaihdon, tekniikan vaatiman tilan ja lämmityksen.

Mihin ottaa yhteyttä, kun suunnittelee uima-allasta?

Kun haave altaasta on muotoutunut, on aika ryhtyä tekemään konkreettisia suunnitelmia ja hankkia tavaraa. Allastekniikan ostaminen on tässä maassa tehty yllättävän vaikeaksi. Vähän kaikkihan on rakennusalalla toki vaikeaa, mutta jotenkin erityisen hankalaa oli saada järkeviä tarjouksia allastarvikkeista. Yleinen asenne näyttää olevan, että uima-altaan rakentelijat ovat sellaisia kroisoksia, että suostuvat varpisti maksamaan kolme kertaa enemmän mistä tahansa muoviroinasta. Jos tätä näkemystä yrittää haastaa, alkaa hirveä kiukkupyllyily, eikä viesteihin enää sen jälkeen vastata.

Lopulta löysimme yhden firman, joka suostui paitsi myymään meille allastarvikkeet asialliseen hintaan, myös neuvomaan niiden asennuksessa. Näin reilusta meiningistä halusimme nostaa yrityksen eli lohjalaisen LT-Tuotteen esille oikein täällä blogissakin (kaupallisesta yhteistyöstä ei ole kyse, vaan kiitollisuudesta). Samalla virisi ajatus siitä, että ehkäpä allaspohdintojen tueksi olisi hyvä saada ihan asiantuntijanäkemystäkin aiheesta, ja sainkin ilokseni haastatella LT-Tuotteen Tiina Koivusta, joka listasi pyynnöstäni vinkkejä altaan suunnittelua varten – lisäsin vinkkien perään myös omia kommenttejani kursiivilla siitä, miten me olemme huomioineet näitä.

Mitä kannattaa ja tarvitsee ottaa huomioon, kun suunnittelee uima-allasta uudiskohteeseen sisälle?

• Tontin korot. Sisäaltaassa maaperä ja korkeusasema suhteessa muuhun rakennukseen. Mikäli altaan pohja tehdään alemmaksi kuin talon pohja, salaojitus on tehtävä kunnolla.
• LVI-suunnittelu. Talotekniikan suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon uima-altaan kosteusrasitus rakenteille. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa harkita jopa omaa ilmastointikonetta uima-allastilaan, varsinkin silloin jos allasta halutaan lämmittää. Erillinen ilmastointikone mahdollistaa lämmittämisen rasittamatta muun talon ilmastointia. Myös lämmitys kannattaa miettiä osana talotekniikkaa. Meillä talo on L-muotoinen, joten omaan sauna-kph-allas-siipeen oli helppo sijoittaa oma iv-koneensa. Meillä allas lämpeää maalämmöllä kuten muukin talo, ja se piti tuoda lämmitystarjouspyynnöissä esiin ja vetää altaalle hyvissä ajoin oma lämmityskanavansa. Maalämpöpumpun ja altaan välille tarvitaan lämmönvaihdin.
• Työvaiheiden suunnittelu. Altaan pohja ja runko olisi hyvä tehdä perustusvaiheessa, jolloin on helppo huomioida myös rakenteiden pitkät kuivumisajat. Jotta uima-altaasta saadaan toimiva kokonaisuus, pitää myös putkitukset miettiä huolella. Perustusvaiheessa tähänkin kokonaisuuteen on helppo panostaa. Teknisen tilan sijainti kannattaa myös miettiä huolella. On aina parempi mitä lähemmäksi allasta tekninen tila saadaan. Kannattaa myös miettiä mitä kaikkea tekniikkaa tilaan tullaan sijoittamaan, jotta tila voidaan mitoittaa oikein. Yleensä rakentaminen tehdään vaiheittain. Runko ja läpiviennit ensin, ja altaan lopullinen pinta vasta viimeisten töiden joukossa. Tämä jakaa muuten myös budjettia kivemmin palasiin, kun ensin tarvitsee ostaa vain putkivetoihin liittyviä kamoja ja meidän tapauksessamme betonivalun sisään jäävät kaivot ja suuttimet. Kallein tekniikka eli suodatin ja pumppu tarvitsee hankkia vasta, kun allasta aikoo käyttääkin!

Mitä kannattaa ja tarvitsee ottaa huomioon, kun suunnittelee uima-allasta pihalle?

• Sijainti. Usein uima-allas on osana isompaa kokonaisuutta terasseineen kaikkineen, joten on hyvä miettiä kokonaisuus ajoissa: mihin allas tulee, minkämuotoinen ja -kokoinen se on ja mitä materiaalia? Mitä muita toimintoja terassille tulee ja miten ne sijoittuvat?
• Materiaali. LT-Tuotteelta saa tällä hetkellä ns. teräspeltialtaita (pelti, jonka sisälle viritetään allaspussi), lasikuitualtaita (joiden saanti takkuaa tällä hetkellä hartsin puutteen takia) sekä valuharkko/betonialtaan allaspinnoituksia PVC-linerilla. 
• Muoto. Uima-altaan muoto määrittää pitkälti pohjatöitä. Jos haluaa nopeasti valmista ilman sen suurempaa rakennusurakkaa, pyöreä (teräspelti)allas on ehdottomasti paras valinta. Pyöreän altaan perustaminen vaatii tasaisen routimattoman pohjan ja eristeen (ammattilaisen näkökulmasta olisi toki mahtavaa, jos jokaisen altaan alla olisi betonilaatta). Ovaali allas tarvitsee pitkille sivuille tukimuurit, joten se on jo työläämpi rakentaa. Usein varsinkin omakotitalorakentajille on jäänyt rakennusprojektista harkkoja yli, niin niitä sitten käytetään uima-altaan rakentamiseen ja päädytään ovaalin altaan sijasta suorakaiteen muotoiseen valuharkkoaltaaseen. 
• Luvat? Ulkouima-altaaseen harvemmin tarvitsee rakennuslupaa, mutta joissain kunnissa voi tarvita toimenpideluvan. Kannattaa siis olla kuntaan yhteydessä ennen projektin aloitusta ja varmistaa tilanne, jotta ei tule yllätyksiä rakennusvaiheessa tai käyttöönoton jälkeen. Uudiskohteessa ulko-uima-allas kannattanee alusta asti sijoittaa asemapiirustukseen, jolloin rakennusviranomaisen luulisi älähtävän, jos heillä jotain sanomista asiaan on!
• Maatyöt. Monelle altaan kaivamiseen liittyvät maanrakennustyöt tulevat aikamoisena yllätyksenä. Edullisinta on kaivaa altaan tila samalla, kun talon pohjatyöt ja pihan maanmuokkauksetkin tehdään. Maan poisviennistä syntyy aina iso lasku, joten jos kaivuusta syntynyttä maa-ainesta voi käyttää tontilla jossakin muualla tai lahjoittaa innokkaille hakijoille, niin kannattaa tehdä.
• Laitetila. Kuten sisäaltaankin tapauksessa on parempi, mitä lähemmäksi allasta laitteet saa sijoitettua. Olisi mahtavaa, jos tekniikalla olisi oma erillinen laitetilansa, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, niin toivottavaa olisi, että laitteet eivät olisi ihan taivasalla. Mikäli allastila on eristetty ja varustettu vaikkapa pakkasvahdilla, voi laitteet jättää talvehtimaan sinne – joskus teknisiä tiloja saadaan piilotettua vaikkapa terassirakenteisiin. Jos laitteita ei voi suojata jäätymiseltä, pitää pumppu ja suodatin tyhjentää talveksi vedestä ja viedä vaikka autotalliin.  

Uima-altaan tarvikkeet – mitkä ovat välttämättömiä, mitkä luksusta?

Osa allastekniikasta on “pakollista” ja osa sitten elämänlaatua parantavaa lystittelyä, tulipa allas sitten sisään tai ulos. Näissäkin vinkeissä on hyödynnetty LT-Tuotteen Tiinan asiantuntemusta.

Nämä tarvitaan joka tapauksessa:

• Kiertovesipumppu, joka kierrättää vettä altaassa. Jos pumppu sijaitsee samassa tilassa altaan kanssa, kannattaa kiinnittää huomiota sen äänekkyyteen.
• Kvartsihiekkasuodatin, joka suodattaa altaan veden.
• Pohjakaivo, josta altaan voi tarvittaessa tyhjentää viemäriin. Altaan vesi olisi hyvä vaihtaa kokonaan parin vuoden välein.
• Pintakaivo(t), josta vesi menee suodattimelle ja jotka estävät altaan vettä loiskumasta yli, kun ihminen pulahtaa veteen.
• Suuttimet, jotka tuuttaavat suodattimen puhdistamaa vettä takaisin altaaseen.

Lisäksi allasta varten on hankittava joitakin hoitotarvikkeita, joilla allas pidetään siistinä (esimerkiksi pohjaimuri tai harja) ja joilla valvotaan veden laatua (esimerkiksi pH-mittari) sekä veden puhdistamiseen käytettäviä kemikaaleja.

Ei-niin-välttämättömiä mutta ehkä aika kivoja juttuja:

• Valot. Kiinteisiin valoihin on tarjolla väritöntä ja värillistä vaihtoehtoa, ja kiinteiden lisäksi tai sijaan voi harkita myös kelluvia valoja. Meille halusin aivan välttämättä RGB-ledvalon, jotta juhlan kunniaksi veden värin voi muuttaa pinkiksi tai vihreäksi. Päädyimme itse hieman poikkeavaan ratkaisuun siinä, että meille tulee altaan seinään, tuulettuvan alapohjan puolelle allasikkuna. Ikkunan taakse sitten asennetaan valo. Ikkuna itsessään maksaa yhtä paljon kuin allasvalo, mutta etuna tässä on, että valon voi tarvittaessa vaihtaa hyvin helposti, ja valinnanvaraa on enemmän. Monissa allasvaloissa oli aika huonosti sävyjä saatavilla, kun taas alapohjaan ei tarvita IP68-luokiteltua valaisinta, joten sinne käy vaikkapa jokin Philips Hue -ulkovalaisinmalli loputtomine säätömahdollisuuksineen. Ajattelimme allashuoneen kattoonkin Philips Hue -nauhaa, joten sitten allasvalon ja epäsuoran yleisvalon saisi synkattua kivasti!
• Peite tai uima-allaskate. Tällä estetään veden haihtumista ja ulkona myös veden roskaantumista. Tarjolla on myös turvapeitteitä, joilla estetään lapsia ja lemmikkejä tippumasta veteen. Jos vesi on lämpimämpää kuin ympäröivä ilma, vettä voi haihtua päivän aikana kymmeniä litroja, joten peittäminen säästää vesilaskussa ja sisätiloissa vähentää merkittävästi kosteuskuormaa. Meillä on vielä vähän auki, yritämmekö säätää huoneen lämpötilan esimerkiksi 25 asteeseen ja altaan veden 23 asteeseen, ja olisiko näin pienellä lämpötilaerolla edes vaikutusta. Plan B on tehdä tai teettää altaalle kansi, joka vinssautuu ylös napinpainalluksella – silloin huonelämpötilan voisi pitää tavanomaisena ja altaan veden vaikkapa 26-asteisena.
• Lämmönvaihdin tai lämmitin, mikäli ei nimenomaisesti ole tekemässä avantosimulaattoria.
• Vastavirtalaite. Meistäkin tämä olisi ollut kiva, mutta se vaatii jonkin verran tilaa altaan lyhyestä päädystä, mitä meillä ei ollut sisätiloissa tarjolla. Laitteen voi sijoittaa tietysti uloskin, jolloin se pitää eristää jäätymisvaaran vuoksi, ja meidän tapauksessamme budjetti alkoi kohota liikaa, joten jätimme pulputtimen pois.
• Automaattinen uima-allasimuri. Varmasti kätsy, jos on isompi allas. Söpö robo imuttelee altaan pohjaa pitäen pinnat puhtaana.
• Kemikaaliautomatiikka. Jos ei jaksa tai muista lisäillä klooria, voi homman hoitaa automatiikalla, joka annostelee sopivan määrän mömmöjä veteen. Mikäli kemikaaliautomatiikka otetaan käyttöön, eroavat käytetyt kemikaalit hieman toisistaan.
• UV-valo. Vedenkiertojärjestelmään saa liitettyä uv-valon, joka tappaa myrkyttömästi vedessä lilluvat bakteerit.
• Allastikkaat. Altaaseen voi toki myös vaikka valaa portaat tai harrastaa akrobatiatemppuja veteen siirtymiseksi ja sieltä pois, mutta useimmat päätynevät valitsemaan metalliset allastikkaat. Ne kannattaa huomioida suunnittelussa siten, ettei altaan seinään tikkaiden kohtaan sijoita mitään läpivientejä, ja ettei niiden kiinnityskohdassa lattian puolella ole mitään kriittistä (kuten lattialämmitysputki, terassin lattiavalaisin).

Altaan betonivalun valmistelu kuvina:

Kysyin LT-Tuotteen Tiina Koivuselta myös, millaisia altaita suomalaiset nyt rakentavat:

– Tällä hetkellä meillä on paljon allasprojekteja, joissa materiaalina on betoni tai valuharkko, enimmäkseen ulkoaltaita. Allaskokonaisuudet räätälöidään pitkälti asiakkaan toiveiden mukaisesti, ja tyypillistä allasprojekteille onkin, että mitään valmista kaavaa ei ole, vaan jokainen allas on omanlaisensa kokonaisuus. Uudiskohteen suunnitteluvaiheessa kannattaa olla rohkeasti yhteydessä meihin, apua ja ideoita saa, kun soittaa ja kysyy!

Ainakin me olemme saaneet loistavaa palvelua LT-Tuotteelta, joten jos allashaave on ajankohtainen, niin suosittelen tutustumaan!