Ennen ikkunoiden asennusta on hyvä varmistaa ja uudelleen varmistaa, että tilatut ikkunat sopivat talossa oleviin ikkuna-aukkoihin. Järkevä ihminen varmaankin sahaisi aukot ensin lopulliseen kokoonsa ja ottaisi sitten mitat tilausta varten, mutta mepä jätimme sahaukset tarkoituksella viime tinkaan!
Ikkuna- ja oviaukot vaativat hirsitalossa tosiaan hieman työtä, sillä aukkojen korot eivät ole rungossa lopullisessa koossaan. Jos koko oviaukko olisi seinässä valmiina ja aukon ylittävä hirsi olisi aukon kohdalta työstetty vaikkapa viiden sentin paksuiseksi, katkeaisi pitkä hirsi kuljetuksen tai viimeistään kasauksen aikana. Niinpä tehtaalla hirsiin tehdään aukkojen ylä- ja alareunan kohdalle vain esisahaukset (jos siis olet onnekas, ei meillä kyllä kaikissa aukoissa ollut esisahauksia…).
Aluksi kuvittelimme, että aukoille tekisi huonoa, jos ne sahattaisiin oikeaan mittaan mutta ikkunoita ei vielä asennettaisi. Ilmeisesti asia on melkeinpä päinvastoin, mutta meidän tapauksessamme oli hyödyllistä sahata aukot ihan lopuksi – jonkun muun projektissa homman voinee ajoittaa heti rungon kasauksen jälkeen. Meillä nimittäin lähes kaikki ikkuna- ja oviaukot ovat 240 cm korkeita. Näin isojen aukkojen suojaamiseen oli vaikea löytää riittävän isoja muoveja, mutta kun ylhäällä ja alhaalla oli vielä esisahatut hirret kiinni, saimme aukot melko hyvin suojattua. Lisäksi niihin sai huoletta ruuvailla suojamuovien kiinnityslankkuja kiinni, kun reiät eivät näissä hukkapaloissa haittaa. Meillähän runko valmistui tammikuun alussa 2019 ja ikkunat asennettiin vasta marraskuussa 2019 – sade- ja lumisuojalle siis oli todellakin tarvetta!
Hirsiseinän ikkuna-aukkojen sahaaminen
Muutaman aukon sahattuamme rytmi alkoi löytyä ja päädyimme siihen, että näppärimmin tehtävästä suoriutui näin:
1. Piirsimme leikkuuviivat esisahauksien jatkeeksi.
2. Suojasimme teipillä vaakasahauksen päät. Tämä siksi, että huomasimme oman moottorisahamme välillä roiskivan öljyä seinälle. Kannattaa siis ehkä varmuuden vuoksi ensin suojata seinät hyvin vastakkaiselta puolelta, jota sahaa (eli jos on itse sisäpuolella, teippaa ulkoseinän) ja jos sahasta ei tule sotkua, voi huoletta jatkaa ilman teippejä.
3. Teimme ensin pystysahaukset. Niissä käytimme lähinnä puukkosahaa. Sen jälkeen sahasimme vaakaleikkauksen auki moottorisahalla.
4. Ylähirttä sahatessamme laitoimme ennen vaakasahausta aukon seinämiin varmuuden vuoksi pienet tukipalikat. Oikeasti hirsi ei romahda, kun aukon sahaa auki, sillä sahaus on yleensä sen verran tiukka, että ainakin meidän piti oikein kiskoa ja potkia, että saimme irtopalan alas. Leveitä aukkoja sahatessa teimme sahaukset monessa osassa, sillä kaksimetrisen hirren kannattelu olisi vähän liikaa. Näissä käytimme tukena mitä tahansa tarpeeksi pitkää lautaa.
Vielä lohdun sana sahauksista: jos jokin sahaus menee hieman pitkäksi tai käy niin, ettei esisahausta olekaan tehty tehtaalla ja kokonaan omin voimin tehty aukon sahaus on vähän epätasainen, niin se ei haittaa. Meille tuli lopulta 7 cm leveät listat (eli perinteiseen tyyliin verrattuna hyvin kapoiset), ja ne peittävät kaikki tällaiset pienet rävelöt aivan hienosti!
5. Viimeistelimme aukot Finnlamellin rakennekuvien mukaan: ensin pystyseinämille nidottiin villakaistaa, ja sen jälkeen villan päälle naulattiin vanerilevy erittäin tiheällä naulauksella (4 naulaa per hirsi!). Vanerin idea on kuulemma pitää hirren päät suorassa, lisäksi se helpottaa ikkunan tai oven asennusta.
Heille, jotka nauttivat DIY-ohjeensa mieluiten videomuodossa, löytyy YouTubesta u-p-e-a pikaoppaamme aukkojen sahaamisesta:
Ei kommentteja